Tiedote: Itä-Uudenmaan SDP:n aluevaltuustoryhmän selkokielialuevaltuustoaloite medialle
1.11.2022 Vapaa julkaistavaksi
SDP:n aluevaltuustoryhmä haluaa selkokielen palvelukieleksi hyvinvointialueelle
SDP:n aluevaltuustoryhmä on 1.11. jättänyt aloitteen selkokielen ottamiseksi palvelukieleksi Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Selkokieli on suomen tai ruotsin kielen helpommin ymmärrettävä muoto. Selkokielessä kieltä muutetaan yksinkertaisemmaksi sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan. Se on tarkoitettu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.
-Valtuustoryhmämme näkee erittäin tärkeäksi alueen viestinnän kehittämisen suuntaan, joka ottaa huomioon kaikki alueen asukkaat ja asiakkaat. Selkokielisyys, joka on osa tiedon kognitiivista saavutettavuutta hyödyttää meitä kaikkia. Erityisiä hyödynsaajia ovat kehitys- ja puhevammaiset, autismikirjon henkilöt, maahanmuuttajataustaiset ja neurologisesti sairaat asukkaat. Selkokielen ottaminen hyvinvointialueen palvelukieleksi tehostaa palvelupolkuja, säästää kustannuksia ja parantaa alueen asukkaiden elämänlaatua, valtuustoryhmän puheenjohtaja Anette Karlsson kertoo.
Sosialidemokraattiseen aluevaltuustoryhmään kuuluu varsinaisten valtuutettujen lisäksi myös varavaltuutetut ja muut alueen sd-päättäjät. Ryhmän ensimmäinen varavaltuutettu Johanna Aaltonen on esteettömyyden ja saavutettavuuden vahva edistäjä ja hänen ansiostaan aloite on ryhmän toimesta jätetty.
-Selkokieli on yksi tapa poistaa informaation ja kommunikaation esteitä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Aloitteellamme haluamme kiinnittää huomiota jokaisen ihmisen oikeuteen ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Selkokielestä hyötyvät kaikki, kaikille potilaille ja asiakkaille voidaan mm. potilasohjeet antaa selkokielellä. Saavutettavuus direktiivi toteutuu aidosti vain kun huomioimme kokonaisuuden joka sisältää kielellisen-, kognitiivisen- ja digitaalisen saavutettavuuden, Johanna Aaltonen kommentoi.
Lisätietoja
Anette Karlsson
SDP Itä-Uusimaa aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja
0407476604
Tuomas Timonen
Aluekoordinaattori SDP Itä-Uusimaa
0504341772
tuomas.timonen@sdp.fi
ALLA VALTUUSTOALOITE
Valtuustoaloite
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
SELKOKIELI PALVELUKIELEKSI ITÄ-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUEELLA
LÄTT SPRÅK SOM SERVICESPRÅK PÅ ÖSTRA NYLANDS VÄLFÄRDSOMRÅDE
Selkokieli on suomen tai ruotsin kielen helpommin ymmärrettävä muoto. Selkokielessä kieltä muutetaan yksinkertaisemmaksi sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan. Se on tarkoitettu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Selkokieli on vielä helpompaa kuin selkeä yleiskieli. Selkokielessä huomioidaan lukijoiden kielelliset erityistarpeet esimerkiksi suuntaamalla tekstiä lukijalle, käyttämällä tuttuja sanoja ja helppoja rakenteita sekä karsimalla tiedon määrää.
Selkokieli auttaa ymmärtämään, kun ihmisellä on kielellisiä tai kognitiivisia haasteita. Selkokielisyys, joka on osa tiedon kognitiivista saavutettavuutta hyödyttää meitä kaikkia. Erityisiä hyödynsaajia ovat kehitys- ja puhevammaiset, autismikirjon henkilöt, maahanmuuttajataustaiset ja neurologisesti sairaat asukkaat. Selkokielen käyttäminen tukee kielen oppimista, edistää osallisuutta ja vähentää tulkkauspalveluiden tarvetta. Asiat myös hoituvat nopeammin ja vapauttavat työntekijöiden aikaa seuraaville, kun ihminen ymmärtää, mistä on kyse. Kriisiviestinnässä selkokielen käyttö on oleellista, jotta kaikki ymmärtävät nopeasti mistä on kyse ja mitä täytyy tehdä.
Ihminen, joka ei pysty lukemaan itseään koskevia asiakirjoja, ei pysty käyttämään julkisia palveluita tarkoituksen mukaisella tavalla. Hän tarvitsee paljon apua tai jää palveluiden ulkopuolelle, mahdollisesti syrjäytyy. Suomessa on arviolta 750 000 selkokieltä tarvitsevaa ihmistä. Kielellisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten määrä on Suomessa kasvussa. Myös väestön ikääntyminen hyvinvointialueellamme lisää selkokielen tarvetta tulevaisuudessa.
Kielellinen saavutettavuus toteutuu, kun ihminen tietää palveluista, saa palveluita, ymmärtää saamansa ohjeet ja tulee ymmärretyksi asiassaan. Tällöin ihminen pystyy ottamaan vastuun omasta hoidostaan ja itsemääräämisoikeus toteutuu. Oikeusministeriön selvityksen mukaan selkokielisyyteen tulee pyrkiä kaikessa viestinnässä. Yhdenvertainen yhteiskunta mahdollistaa yhdenvertaisen osallisuuden jokaiselle.
Selkokielen ottaminen hyvinvointialueen palvelukieleksi tehostaa palvelupolkuja, säästää kustannuksia ja parantaa alueen asukkaiden elämänlaatua. Tästä syystä ehdotamme selkokielen ottamista palvelukieleksi Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella.
SDP:n aluevaltuustoryhmä esittää, että Itä-Uudenmaan hyvinvointialue ottaa palvelukielivalikkoon suomen ja ruotsin lisäksi selkokielen.
Fullmäktigemotion
Östra Nylands välfärdsområde
SDP-fullmäktigegrupp
LÄTT SPRÅK SOM SERVICESPRÅK I ÖSTRA NYLANDS VÄLFÄRDSOMRÅDE
Lätt språk är en variant av svenska språket där både innehåll, ordförråd och uppbyggnad har bearbetats så att det blir lättare att läsa och förstå än allmänspråk. Lätt språk riktar sig till människor som har svårt att läsa eller förstå allmänspråk. Lätt språk är ännu lättare än klart och begripligt allmänspråk. I lätt språk beaktar man läsarnas särskilda språkliga behov genom att exempelvis använda du-form, välkända ord och enkla konstruktioner och begränsa mängden information.
Lätt språk hjälper människor med språkliga eller kognitiva problem att förstå. Lätt språk är en del av informationens kognitiva tillgänglighet och gagnar oss alla. Särskilt viktigt är lätt språk för personer med intellektuell funktionsnedsättning eller talhandikapp, olika former av autism, nyfinländare och invånare med neurologisk sjukdom. Lätt språk stöder språkinlärning, främjar social delaktighet och minskar behovet av tolktjänster. Man sköter också sina ärenden snabbare och sparar personalens tid om man förstår vad saken gäller. I kriskommunikation är det helt väsentligt att det använda språket är tydligt och klart så att alla genast förstår vad det är fråga om och vad man måste göra.
En människa som inte kan läsa handlingar om sig själv kan inte använda offentliga tjänster på ett ändamålsenligt sätt. Hen behöver mycket hjälp eller ställs utanför tjänsterna och marginaliseras kanske. I Finland finns ca 750 000 människor som behöver lätt språk, och antalet människor som befinner sig i en språkligt utsatt situation ökar hos oss. Också den åldrande befolkningen i våra välfärdsområden gör att behovet av lätt språk ökar framöver.
Den språkliga tillgängligheten förverkligas när människan är medveten om tjänsterna, får service, blir förstådd samt förstår vårdanvisningarna och därmed själv kan ta ansvar för sin vård. Då realiseras självbestämmanderätten. Enligt justitieministeriet ska man i all kommunikation sträva efter ett lätt språk. Ett jämställt samhälle möjliggör en jämlik delaktighet för var och en.
Om lätt språk införs som servicespråk i välfärdsområdet blir servicestigarna effektivare, kostnaderna minskar och invånarnas livskvalitet förbättras. Vi föreslår därför att lätt språk införs som servicespråk i Östra Nylands välfärdsområde.
Välfärdsområdets SDP-fullmäktigegrupp föreslår att Östra Nylands välfärdsområde utom finska och svenska också inför lätt språk som servicespråk.