SDP:n Hyvinvointialueita koskeva poliittinen ohjesääntö ja ehdokasasettelu

Hyväksytty SDP:n puoluevaltuustossa 11.4.2021 Helsingissä

Hyväksytty SDP Uudenmaan syyskokouksessa 27.11.2021 Vantaalla

Sääntöperustaisuus

Puolueen sääntöjen 40 § mukaan puoluevaltuusto päättää suorittamiensa tilannearviointien perusteella kulloinkin tarpeellisista taloudellisista, poliittisista ja järjestöllisistä ratkaisuista. Ehdokasasettelukoskevat ohjeet perustuvat puolueen sääntöjen 33 §:ään, jonka mukaan muissa yleisissä vaaleissa puoluevaltuuston hyväksymä vaalijärjestys määrittää jäsenäänestyksen tarkemmat ohjeet.

Piirin yleinen toimivalta tätä ohjesääntöä koskevissa asioissa perustuu piirijärjestön sääntöjen 2 §:ään, jonka mukaan piirin tehtävänä on toimia ja vaikuttaa alueensa johtavana järjestönä puolueen periaateohjelman ja tavoitteiden mukaisessa sosialidemokraattisessa toiminnassa. Piirihallituksen toimivalta määritellään piirin sääntöjen 15 §:ssä, jonka mukaan piirihallitus johtaa ja järjestää vaalitoimintaa sekä vastaa toiminta-alueellaan muunkin puoluetoiminnan
käytännöllisestä hoitamisesta ja sillä on oikeus asettaa piirijärjestön toimintaa varten tarpeelliset valmistelu- ja apuelimet.

Sosialidemokraattisen hyvinvointialueita koskevan toiminnan tarkoitus
1 §

Sosialidemokraattisen toiminnan tarkoituksena hyvinvointialueilla on
• lisätä alueen asukkaiden hyvinvointia ja tasa-arvoa sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti
• vaikuttaa kansanvallan lisäämiseen ja kehittämiseen hyvinvointialueen edustuksellisen demokratian kautta
• lisätä asukkaiden osallisuutta lähiyhteisöönsä suoran vaikuttamisen kautta sekä tukea paikallista kansalaisyhteiskuntaa

Ohjesäännön asema ja voimaantulo
2 §
Hyvinvointialueita koskevassa ohjesäännössä määritellään sosialidemokraattisen aluevaltuustoryhmän, aluehallitusryhmän, lautakuntaryhmien ja muiden poliittisin perustein nimettyjen luottamuselinten sekä SDP:n toimielinten menettelytavat ja toimivaltasuhteet.

SDP:n puolue-elinten toiminnan perustana ovat niiden säännöt, joille tässä ohjesäännössä luodaan menettelytapaan liittyviä tarkennuksia.

3 §

Piirikokous vahvistaa kutakin aluevaltuustokautta varten aluepoliittisen ohjesäännön. Ohjesääntö astuu voimaan 27.11.2022 ja toimitetaan tiedoksi puoluehallitukselle.

Ohjesääntö koskee:
• aluevaltuutettuja ja varavaltuutettuja
• aluehallituksen jäseniä ja varajäseniä
• alueen lautakuntien jäseniä ja varajäseniä
• muiden poliittisin perustein valittujen alueen luottamuselinten jäseniä ja varajäseniä

SDP:n paikalliset toimielimet
4 §
Ensimmäisessä pykälässä mainittujen tarkoitusten saavuttamiseksi on piirijärjestön
• järjestettävä ja yhtenäistettävä alueensa aluevaltuustojen ja muihin hyvinvointialueen toimielimiin kuuluvien sosialidemokraattisten edustajien toiminta
• huolehdittava puoluetoiminnan alueellisesta kattavuudesta hyvinvointialueiden alueella sekä tuettava osastojen paikallistoimintaa ja yhteistyötä alueella
• huolehdittava hyvinvointialueen asukkaiden, kansalaisyhteiskunnan ja poliittisen päätöksenteon yhteydestä puolueosastojen, kunnallisjärjestöjen sekä aluevaltuustoryhmän ja muiden alueen luottamustoimiryhmien järjestämin avoimin tilaisuuksin sekä
• huolehdittava luottamushenkilömaksun perinnästä alueen luottamustoimiin SDP:n mandaatilta valituilta henkilöiltä

5 §
Virallisista vaalivalmisteluista huolehtii piirikokous. Käytännön vaalivalmisteluista vastaa piirihallitus ja sen valitsemat vaalipäälliköt sekä vaalityöryhmät. Piirikokous voi delegoida valtaansa piirihallituksen alaisuudessa toimiville hyvinvointialuetta edustaville työryhmille. Mikäli piirin alueella sijaitsee useita hyvinvointialueita, järjestäytyy puolueen hyvinvointialueen päätöksentekoa valmistelevat ja puolueen kannasta päättävät toimielimet siten, että niiden jäsenet edustavat hyvinvointialueen puolueosastoja. Alueen kunnallisjärjestöille tulee myöntää läsnäolo oikeus.
Viimekätisen vastuun piirijärjestön alueella olevien hyvinvointialueiden puolue- ja järjestöpoliittisesta päätöksenteosta kantaa aina piirikokous ja kiireellisissä tapauksissa piirihallitus.

Hyvinvointialuevaalien ehdollepano tulee toteuttaa ottaen huomioon puolueen sääntöjen 18-33 § mukaiset määräykset soveltuvin osin. Ensisijainen ehdokkaiden asettamistehtävä kuuluu puolueosastoille. Ennen aluevaaleja tulee tiedottaa alueella asuville SDP:n jäsenille, että heillä on puolueen sääntöjen mukaisesti oikeus määräaikaan mennessä asettua
ehdokkaiksi ja kirjallisesti varmistauduttava, että asianomaiset suostuvat ehdokkuuteen. Mikäli piirikokous päättää olla asettamatta ehdolle kirjallisen suostumuksensa antanutta puolueen jäsenenä olevaa henkilöä, tulee ennen päätöstä kuulla asianomaista henkilöä. Mikäli ehdokkaaksi asettuneita SDP:n jäseniä on vähemmän kuin listalle voidaan ottaa
ehdokkaita, tulee ehdokkaiksi pyytää sosialidemokraattisen arvomaailman omaavia sitoutumattomia ehdokkaita
Piirihallitus asettaa ehdokkaat vaalilistalle aakkosjärjestyksessä. Ehdokkaat voidaan asettaa piirin niin päättäessä myös muuhun järjestykseen esimerkiksi aluettain.

6 §
Se, joka katsoo aluevaalien jäsenäänestyksessä tai listalle asettelussa oikeuttaan loukatun, voi saattaa asian puoluehallituksen ratkaistavaksi. Puoluehallituksen on käsiteltävä tätä koskevat asiat erittäin kiireellisinä.

7 §
Kun aluevaalit on toimitettu ja aluevaalilautakunta tiedottanut vaalin tuloksen, tulee sosialidemokraattisesta vaaliliitosta valittujen edustajien ennen sitä kokousta, jossa he ryhtyvät toimiinsa, kokoontua ja muodostaa sosialidemokraattinen aluevaltuustoryhmä. Valtuustoryhmän kutsuu koolle piirihallitus tai sen valtuuttama työryhmä.

8 §
Piirikokous päättää vaalien jälkeen sosialidemokraattisten ehdokkaiden asettamisesta aluevaltuuston päättämiin luottamustoimiin. Samoin piirikokous päättää menettelytavasta, jolla vaalikauden aikana vapautuviin tai kesken vaalikautta syntyviin uusiin luottamustoimiin tehdään ehdollepano. Piirikokous päättää sosialidemokraattisen hyvinvointialueiden poliittisesta suunnasta.
Tällaisia kysymyksiä ovat mm:
• hyvinvointialuepoliittiset linjakysymykset
• hyvinvointialueiden talouden tasapaino ja mahdollinen veroprosentti
• kahden tai useamman hyvinvointialueen yhdistäminen

Piirikokous hyväksyy jokaista vaalikautta varten hyvinvointialueita koskevan poliittisen ohjelman, jonka linjauksia alueella toimivat sosialidemokraattiset hyvinvointialueiden päättäjät noudattavat.

9 Sosialidemokraattisen Puolueen jäseninä olevat aluevaltuusto- ja hallitusryhmän jäsenet, piirihallituksen jäsenet, aluevaltuustoryhmän alaisuudessa mahdollisesti toimivat työntekijät sekä hyvinvointialueiden lautakuntien sosialidemokraattisten ryhmien puheenjohtajat ovat velvollisia osallistumaan niihin piirikokouksiin, joissa käsitellään
hyvinvointialuetta koskevia linjauksia.

10 § Aluevaltuustoryhmän toiminnasta aiheutuvat välttämättömät kustannukset suoritetaan piirijärjestön varoista.

Sosialidemokraattiset ryhmät hyvinvointialueiden luottamuselimissä

11 § Ennen aluevaltuuston kokousta pidettävissä ryhmän kokouksissa on käsiteltävä kaikki aluevaltuuston kokouksen asialistalla olevat asiat. Aluevaltuustoryhmän sihteerinä ryhmän valitsema henkilö tai piirihallituksen tehtävään palkkaama toimitsija. Piirin puheenjohtajalla, toiminnanjohtajalla, sosialidemokraattisilla aluehallituksen jäsenillä
ja varajäsenillä on puhe- ja esityksenteko-oikeus aluevaltuusto- ja hallitusryhmän kokouksissa. Hyvinvointialueen lautakuntien sosialidemokraattisten ryhmien puheenjohtajilla, puolue- ja piirihallituksen valtuuttamilla henkilöillä sekä erikseen kutsuttaessa viranhaltijoilla on valtuustoryhmän kokouksessa läsnäolo-ja puheoikeus.

Ryhmän kokoukset ovat päätösvaltaisia, mikäli yli puolet sen äänivaltaisista jäsenistä on läsnä päätöksentekotilanteessa. Virallisia ryhmäkokouksia ovat luottamuselimen kokousta edeltävät säännölliset ryhmäkokoukset sekä kokoukset, joista tieto on saatettu viimeistään kolme päivää ennen kokousta kaikille ryhmän jäsenille ja joissa kokoukseen tulevista luottamushenkilöistä paikalla on vähintään puolet.

12 § Piirikokous päättää menettelytavasta, jolla sosialidemokraattiset aluevaltuustoryhmät
voivat ottaa kokouksiinsa muiden ryhmien edustajia.
13 § Aluevaltuustoryhmä valitsee vuosittain keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Ryhmä nimeää tarpeellisen määrän neuvottelijoita ja muita toimihenkilöitä. Ryhmän puheenjohtaja toimii neuvottelijoiden puheenjohtajana.

Aluevaltuustoryhmän puheenjohtajan tehtävänä on johtaa sen toimintaa

kutsua kokoon ryhmä ja sen mahdolliset valiokunnat
edustaa ryhmää ellei ryhmä toisin päätä
ennen kulloinkin pidettävää kokousta huolehtia tarpeellisten tietojen hankkimisesta esille tulevista asioista ja niiden esittämisestä ryhmän kokoukselle

Ryhmän sihteerin tehtävänä on

laatia pöytäkirja ryhmän ja mahdollisten valiokuntien kokouksista, tallettaa ryhmälle kuuluvat asiakirjat sekä laatia vuosittain tammikuun loppuun mennessä toimintakertomus, joka tarkastetaan ryhmän kokouksessa ja jätetään piirin kevätkokoukselle piirihallituksen ohjeiden mukaan.
14 §
Aluevaltuustoryhmän sisällä sovitaan kunkin kauden alussa tiedottamisen vastuunjako sekä päätetään viestinnän pelisäännöistä.

Päätöksenteko ryhmässä
15 § Hyvinvointialueen toimielinten käsittelemät asiat voidaan

hyväksyä valmistellussa muodossa
-tehdä muutosesitys
esittää asian pöydälle jättämistä
esittää asian palauttamista
esittää päätökseen pontta
16 §
Aluevaltuustoryhmät voivat tehdä
1) ryhmäpäätöksiä,
2) olla päättämättä asiaa ryhmäpäätöksenä, jolloin ryhmäpäätös ei sido jäseniä tai
3) antaa ryhmän jäsenelle erivapauden toimia vastoin enemmistön kantaa tai pidättäytyä äänestämästä.
Aluevaltuustoryhmäpäätös on voimassa kustakin asiakohdasta ellei ryhmä toisin päätä.
Äänten mennessä tasan ratkaisee ryhmän puheenjohtajan ääni. Ryhmäpäätöksen tekeminen edellyttää, että ryhmän enemmistö kannattaa sitä, ja että asiasta on käyty riittävä keskustelu, jonka kuluessa jokaisella ryhmän jäsenellä on ollut mahdollisuus esittää päätöksen sisältöä koskevia ehdotuksia. Jokaisella ryhmän jäsenellä tulee myös olla
saatavilla riittävä ja yhtäläinen informaatio asiasta päätettäessä. Ryhmän kantaan tyytymättömällä on oikeus eriävän mielipiteensä kirjaamiseen, joka tulee ilmoittaa heti asian käsittelyn jälkeen.
17 §
Edellä mainitut ryhmätoiminnan säädökset ulottuvat kaikkiin niihin hyvinvointialueen
luottamuselimiin, joissa sosialidemokraatit ovat edustettuina.

Riitatapaukset ja sanktiot

18 §
Ryhmä voi antaa jäsenelleen huomautuksen ryhmän päätöksen vastaisesta toiminnasta.
Törkeissä tapauksissa asia on siirrettävä piirikokouksen käsiteltäväksi muita kurinpitotoimenpiteitä varten.
Jos hyvinvointialueen luottamustoimeen valitun sosialidemokraattisen ryhmän jäsenen on piirikokouksen tekemällä päätöksellä todettu rikkoneen puolueen sääntöjä tai järjestöpäätöksiä, on piirin ilmoitettava rikkomuksesta asianomaisen edustajan puolueosastolle ja kunnallisjärjestön hallitukselle sekä kehotettava puolueosastoa
ryhtymään puolueen sääntöjen 6 § mukaisiin toimenpiteisiin. Piirin henkilöjäseniä koskevissa asioissa tapaukset ratkaisee piiri.

Jäsen, joka on eronnut tai erotettu osastostaan, samoin kuin jäsenoikeuksien määräaikaisen rajoittamisen kohteeksi joutunut henkilö on samalla menettänyt luottamustehtävänsä puoluejärjestöissä ja järjestöllisen edustuskelpoisuutensa.
Sitoutumattomat jäsenet, jotka ovat sosialidemokraattisten ryhmien jäseniä, sanktioista päättää muissa kuin huomautusta koskevissa kysymyksissä piirikokous

19 §
Muun järjestöriidan ratkaisee lopullisesti sen piirin piirihallitus, jonka alueella kyseinen riita
on syntynyt.

Kuntarajat ja hyvinvointialueiden rajat ylittävä yhteistyö

20 §
Esitykset hyvinvointialueiden rajat ylittäviin toimielimiin valittavista sosialidemokraattisista ehdokkaista tekee piirihallitus.
21 §
Piirijärjestön pyynnöstä alueen osastot nimeävät ehdokkaat hyvinvointialueen toimielimiin sekä piirijärjestön toimikuntiin. Näiden organisaatioiden luottamustehtäviin nimettävistä sosialidemokraattisista edustajista esitykset tekee piirihallitus.
22 §
Hyvinvointialueiden, valtakunnallisiin hyvinvointialueiden luottamustehtäviin ja muiden hyvinvointialueiden rajat ylittävien organisaatioiden luottamustehtävissä toimivien sosialidemokraattisten edustajien luottamushenkilömaksuista ja ryhmätoiminnan järjestämisestä määrää se järjestötaso, joka ehdokkaat on valinnut.

Mikäli hyvinvointialue jakautuu usean piirin alueelle sopivat piirit työnjaosta ja luottamushenkilömaksuista yhdessä. Mikäli piirit eivät pääse sopimukseen puoluehallitus määrää vastuunjaosta.

Ohjesäännön soveltaminen
23 §
Kaikki tehtävät mitkä tässä ohjesäännössä määritellään piirikokoukselle, voidaan piirikokouksen päätöksellä delegoida piirihallitukselle valtuustokauden ajaksi. Niissä piireissä, joissa hyvinvointialueita on enemmän kuin yksi piirihallitus voi delegoida edelleen valtaansa alueellisille työryhmille, jotka edustavat hyvinvointialueen osastoja ja valtuutettuja.
Niissä piireissä, joissa hyvinvointialue sijaitsee kahden tai useamman puolueen piirin toiminta-alueella tulee piirien sopia työnjaosta.
24 §
SDP:n puoluehallituksen tehtävänä on valvoa, että tämä ohjesääntö on voimassa ja vahvistetaan kutakin valtuustokautta varten piirijärjestössä.

ÄÄNESTYS- JA VAALIJÄRJESTYS ALUEVAALEISSA

Ehdokasasettelu

Oikeus asettaa ehdokkaita jäsenäänestyksiin on puolueosastoilla sekä vähintään kymmenen
asianomaisessa äänestyksessä äänioikeutetun jäsenen muodostamilla valitsijayhdistyksillä. Puolueosaston jäsen ja piirijärjestön henkilöjäsen voi kuulua vain
yhteen valitsijayhdistykseen.

Ehdokkaat ilmoitetaan kunnallisjärjestön hallitukselle tai sen tehtäviä hoitavalle
puoluejärjestölle ja piirihallitukselle pöytäkirjan otteella tai käyttäen kutakin jäsenäänestystä varten vahvistettua ehdokasilmoituskaavaketta. Piirihallitus voi ohjata ilmoittautumiset myös hyvinvointialueelle perustettuihin piirihallituksen alaisille vaalityöryhmille, mikäli piirin alueella on useita hyvinvointialueita. Piirihallitus ilmoittaa alueellaan viimeisen päivän, johon mennessä ehdokkaat tulee ilmoittaa jäsenvaaliin.

Jokaisen ehdokkaan tulee täyttää puolueen ehdokassitoumus annettujen ohjeiden mukaisesti.

Ehdokkaiden jakautuminen hyvinvointialueella

Piirihallitus voi muodostaa hyvinvointialueelle ehdokasalueita, joiden tulisi koostua kuntaa suuremmista alueista. Tällöin ehdokaslistan paikat jaetaan ja kiintiöidään alueellisesti käyttäen hyviksi osastojen yhteen laskettua jäsenmäärää tai edellistä valtakunnallista vaalitulosta. Puolueen sääntöjen mukaisen virallisen ehdokasasettelun päätyttyä kiintiöitä ei tarvitse enää piirihallituksen päätöksellä noudattaa.

Ehdokasalueita kutsutaan vaaliyhtymiksi. Piirin tulee muodostaa vaaliyhtymät viimeistään 3 kuukautta ennen ehdokasasettelun päättymistä. Vaaliyhtymistä tulee tiedottaa alueen jäsenjärjestöjä.

Mikäli hyvinvointialue koostuu vain yhdestä tai kahdesta kunnasta voidaan vaaliyhtymät jakaa myös kaupunginosien perusteella. Tällöinkin tulisi välttää kuntakohtaisia vaaliyhtymiä. Lisäksi niillä alueilla, joissa on kaksikielistä väestöä, tulee piirien sopia ehdokaskiintiöstä FSD:n kanssa.

Jäsenäänestyksen ajankohta
Mikäli ehdokkaita on annettuun päivämäärään mennessä asetettu enemmän kuin mitä listalle voidaan ottaa, tulee piirin lähtökohtaisesti neuvotella alueella sopuvaalista. Mikäli alueella halutaan järjestää jäsenvaali, voidaan se toimeenpanna postiäänestyksenä, sähköisenä äänestyksenä, uurnavaalina, puhelinäänestyksenä, yhdistyksen avoimessa kokouksessa sekä eri yhdistelminä edellä olevista.

Vaalikelpoisuus ja äänestysoikeus jäsenvaaleissa
Jäsenäänestyksessä on vaalikelpoinen ja äänioikeutettu jokainen puolueosaston jäsen ja piirijärjestön henkilöjäsen, joka on maksanut hänelle kuuluvan jäsenmaksun liittymiskuukaudelta ja sitä seuranneilta äänestystä edeltäneiltä vähintään kolmelta kuukaudelta tai on vapautettu jäsenmaksusta taikka on vapaajäsen. Ehdokkaiden nimeämiseksi on vaalikelpoinen sellainen muut tässä pykälässä mainitut vaalikelpoisuuden edellytykset täyttävä puolueosaston jäsen ja piirijärjestön henkilöjäsen, joka voidaan asettaa ehdokkaaksi edellä mainittuihin vaaleihin. Tässä kohdassa mainituissa
vaaleissa ja jäsenäänestyksissä henkilöjäsen on vaalikelpoinen sekä jäsenäänestyksissä äänioikeutettu kotipaikkansa perusteella.

Vaalielimet
Jäsenäänestyksen keskuslautakuntina ovat asianomaiset piirijärjestöjen piirihallitukset tai sen asettamat alueelliset keskuslautakunnat. Keskuslautakunta nimeää tarvittavan määrän vähintään viisijäsenisiä vaalilautakuntia. Kunnallisjärjestön hallitus tai puolueosaston johtokunta voidaan nimetä vaalilautakunnaksi. Keskuslautakunta ja vaalilautakunnat voivat ottaa tarvittavan määrän teknistä henkilökuntaa ääntenlaskentaa varten. Puoluehallitus ja omalla toimialueellaan myös piirihallitus voi nimetä vaalitarkkailijoita.

Yhdistelmä ehdokkaista
Piirihallituksen on laadittava jäsenäänestykseen asetetuista ehdokkaista yhdistelmä, johon ehdokkaat sijoitetaan aakkosjärjestyksessä. Yhdistelmään on kirjoitettava ehdokkaan sukuja etunimet, ikä, ammatti tai arvo enintään kahta ilmaisua käyttäen sekä sen puolueosaston nimi, jonka jäsen hän on. Lisäksi ehdokaslistaan voidaan merkitä kotikunta tai kaupunginosa. Kussakin yhdistelmässä ehdokkaat on numeroitava juoksevasti aloittaen numerolla 2. Päättäessään ehdokaslistojen yhdistelmien hyväksymisestä, on piirihallituksen tarkastettava, että ehdokkaat ovat asianomaiseen vaaliyhtymään alueella asuvia jäsenäänestyksessä äänioikeutettuja jäseniä eikä heihin kohdistu puolueosaston tai piirin
kurinpidollinen päätös jäsenoikeuksien määräaikaisesta rajoittamisesta. Piirihallituksen tehtävänä on tarkastaa myös se, että valitsijayhdistyksiä muodostaneet puolueosastojen jäsenet tai piirin henkilöjäsenet kuuluvat vain yhteen valitsijayhdistykseen. Mikäli jäsen kuuluu useampaan kuin yhteen valitsijayhdistykseen, on piirihallituksen varattava tälle mahdollisuus ilmoittaa, mihin valitsijayhdistykseen hän haluaa kuulua. Mikäli jossakin valitsijayhdistyksessä on vähemmän kuin kymmenen sääntöjen mukaisesti valitsijayhdistyksen perustamiseen oikeutettua jäsentä, ei tällaisen valitsijayhdistyksen asettamaa ehdokasta ole otettava ehdokaslistojen yhdistelmään. Ehdokaslistojen yhdistelmän yläosaan on kirjoitettava asianomaisen piirijärjestön ja vaaliyhtymän nimi, postiäänestyksen päättymisen sekä mahdollisen erillisen äänestystilaisuuden ajankohta sekä maininta siitä, että kysymyksessä on aluevaaliehdokkaiden valitsemiseksi toimeenpantava jäsenäänestys.

Äänestyslippu
Piirihallituksen on laadittava jäsenäänestyksessä käytettäväksi kutakin vaaliyhtymää varten äänestyslippu niin, että siitä käy ilmi, missä järjestyksessä äänioikeutettu asettaa kannattamaan ehdokkaat toistensa edellä. Äänestyslipun yläosaan on kirjoitettava samat tiedot kuin ehdokaslistojen yhdistelmän yläosaan sekä lisäksi tieto siitä, montako ehdokasta äänioikeutettu enintään saa äänestää.

Äänestysluettelo
Uusimman jäsenmaksukauden mukaan päivitetyn puolueen jäsenrekisterin perusteella piirijärjestöittäin, kunnallisjärjestöittäin ja puolueosastoittain laadittuun äänestysluetteloon merkitään jokainen jäsenrekisteriin merkitty äänioikeutettu jäsen. Viimeisen jäsenmaksutilityksen tietojen mukaisesti jäsenrekisteristä laaditaan pohjaluettelo.

Suoritettuaan pohjaluettelon tarkistuksen ja tehtyään siihen äänioikeuden sääntöjen mukaisen käytön vaatimat muutokset, piirihallitus vahvistaa äänestysluettelon noudatettavaksi jäsenäänestyksessä. Keskusvaalilautakunnan tai vaalilautakunnan on lisättävä äänestysluetteloon sellainen toiminta-alueeseensa kuuluvan jäsen, joka osoittaa hyväksyttävän tositteen perusteella maksaneensa hänelle kuuluvan jäsenmaksun niin kuin puolueen sääntöjen 19 §:n 1
momentissa edellytetään tai olevansa vapautettu jäsenmaksusta taikka vapaajäsen. Äänestysluottelona tulee käyttää joko 30.6. tai 31.12. jäsenrekisteritietoa. Jäsenäänestyksestä tai vaaliyhtymäkokouksesta ilmoittaminen.

Jäsenäänestyksestä on ilmoitettava kattavasti alueen osastoille ja piirin henkilöjäsenille. Vaaliyhtymäkokouksesta ja erillisistä äänestystilaisuuksista on ilmoitettava kuin yleisestä kokouksesta on päätetty.

Muut vaalitapoja koskevat ohjeistukset
Jäsenäänestyksien järjestämisessä noudetaan aikaisempia vakiintuneita ohjeita. Nettiäänestyksen alkaminen olisi suositeltavaa ajoittaa niin, että ehdokkailla olisi vähintään viikko aikaa kampanjoida ennen nettiäänestyksen alkamista.

Postiäänestyksessä noudetaan aikaisempia vakiintuneita ohjeita. Yhdistelmä ehdokkaista, äänestyslippu ja vaalikuori sekä palautuskuori on lähetettävä suljetussa kirjeessä vaaliyhtymittäin kullekin äänioikeutetulle jäsenelle jäsenrekisterin mukaiseen postiosoitteeseen. Niillä jäsenillä, joiden osoite ei ole jäsenrekisterissä tai jotka eivät muusta syystä ole saaneet edellä mainittua äänestysaineistoa postitse, on oikeus hankkia se piiritoimistosta tai sen osoittamasta paikasta. Palautuskuoret on avattava piiritoimistossa vähintään kahden keskusvaalilautakunnan jäsenen läsnäollessa. Vaalikuori
leimataan ja pudotetaan äänestysuurnaan. Vaaliajan jälkeen saapuneet kuoret säilytetään avaamattomana muun äänestysaineiston yhteydessä. Niitä jäseniä, jotka ovat toimittaneet palautuskuoren piiritoimistoon vaalien päättymisajankohdan jälkeen, ei merkitä äänestysluetteloon postiäänestyksessä äänioikeuttaan käyttäneiksi.

Äänet on laskettava vaaliyhtymittäin. Kunkin vaaliyhtymän ääntenlaskennasta on laadittava
pöytäkirja, jota liitteineen on säilytettävä piirijärjestön arkistossa. Mikäli järjestetään erillisiä uurnavaalitilaisuuksia, on piirihallituksen päätettävä, minkä puolueosastojen jäsenet ja piirin henkilöjäsenet voivat kussakin erillisessä
äänestystilaisuudessa äänestää.

Mikäli valintaan käytetään vaaliyhtymän alueen yleistä kokousta, tulee vaaliyhtymään kuuluvat äänioikeutetut jäsenet kutsua piirihallituksen päättämällä tavalla yhteiseen kokoukseen, jossa kokousedustajat valitaan tarvittaessa suhteellista vaalitapaa noudattaen.

Myös vaaliyhtymäkokouksissa ehdolla olevat aluevaaliehdokkaat on asetettava jäsenäänestyksessä noudatettavan aikataulun mukaiseen päivämäärään mennessä. Piirihallituksen on huolehdittava palautuskuorten, äänestysuurnien ja muun vaalimateriaalin turvallisesta ja äänestyssalaisuuden turvaavasta säilyttämisestä jäsenäänestyksen tuloksen vahvistamiseen saakka.