Moni lapsi ja nuori kamppailee ahdistuksen, jaksamisen ja yksinäisyyden kanssa. Kun vointi heikkenee, se näkyy nopeasti myös koulussa: poissaolot lisääntyvät, keskittyminen vaikeutuu ja halu oppia hiipuu.
Viime vuoden kouluterveyskyselyn mukaan noin 40 prosenttia Länsi-Uudenmaan 8.-9. -luokkalaisista, lukiolaisista ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on ollut huolissaan mielialastaan viimeisen vuoden aikana.
Ahdistuneisuus koskettaa erityisesti tyttöjä. Yläkoulussa ja toisella asteella noin joka kolmas tyttö kärsii kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta.
Samaan aikaan myös päihdekokeilut ovat lisääntyneet. Lukiolaisista 12 prosenttia ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 20 prosenttia on kokeillut laittomia huumeita.
- Mielenterveys- ja päihdeongelmien kanssa kamppailevat nuoret voivat entistä huonommin ja päihdeongelmat ovat pahentuneet, sanoo SDP:n vara-aluevaltuutettu Petra Manneh, joka on työskennellyt yli kymmenen vuoden ajan lasten ja nuorten parissa lastensuojelussa.
Koulun arjessa nähdään nuorten vointi – oppilashuoltoon kaivataan resursseja
Opettajat, kouluterveydenhuolto sekä opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit näkevät päivittäin, miten lapset ja nuoret voivat. Siksi oppilashuolto ja kouluterveydenhuolto ovat avainasemassa varhaisessa tuessa.
Kun ongelmat huomataan ajoissa ja tukea on saatavilla nopeasti, voidaan ehkäistä tilanteiden kriisiytyminen.
Varhainen apu voi tarkoittaa esimerkiksi keskustelutukea, perheen ohjausta tai yhteistyötä muiden palvelujen kanssa.
Yli 20 vuotta yläkoulun historian ja yhteiskuntaopin opettajana toiminut SDP:n aluevaltuutettu Helena Tiitinen muistuttaa, että opettajan arki on kiireistä.
- Opetussuunnitelmat, suuret ryhmät ja tiukat aikataulut täyttävät päivän. Siksi opiskelijahuollon pitää pystyä ottamaan tilanne nopeasti haltuun, kun huoli herää. Psykiatrisista sairaanhoitajista voisi olla iso apu monen koulun arjessa.
****
SDP:n tavoitteet Länsi-Uudellamaalla
- Vahvistaa koulujen oppilashuollon resursseja: lisää moniammatillista yhteistyötä koulupsykologin, kuraattorin ja sosiaalityöntekijän kesken.
- Panostaa yhdenvertaisuuteen ja hyvinvointitaitoihin:säännöllisiä hyvinvointitaitojen oppitunteja, tunnetaitojen harjoittelua sekä turvallisia keskustelutiloja, joissa jokainen tulee kuulluksi. Rasismiin, kiusaamiseen ja ulkopuolisuuden kokemuksiin puututaan johdonmukaisesti ja varhain.
- Sujuvoittaa koulun, hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyötä siten, että nuori saa apua nopeasti ilman raskasta byrokratiaa.
****
Tasapainoinen mieli suojaa riippuvuuksilta
Mielenterveyden tukeminen on yksi tärkeimmistä keinoista ehkäistä myös riippuvuuksia.
Kun nuori saa ajoissa tukea ahdistukseen, yksinäisyyteen tai kuormitukseen, vähenee tarve hakea helpotusta päihteistä, rahapelaamisesta tai muista haitallisista tavoista.
Matalan kynnyksen palvelut ovat ratkaisevan tärkeitä.
Vuosikymmeniä mielenterveystyössä työskennellyt SDP:n aluevaltuutettu Riitta Vallin painottaa, että nuoren hyvinvointi syntyy arjen turvallisista suhteista ja yhteistyöstä.
- Mielenterveyden tukeminen on keskeistä riippuvuuksien ehkäisyssä, mutta samalla on tärkeää huomioida perhetilanne, kaveripiiri, elinympäristö sekä mahdolliset neuropsykiatriset haasteet. Nuoren on myös saatava välineitä tunnistaa ja käsitellä omia tunteitaan sekä hakea apua ajoissa.
Lisää yhteistyötä kunnan ja hyvinvointialueen välillä
Kun koulut ovat kuntien vastuulla ja opiskeluhuolto sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut hyvinvointialueilla, vastuunjako voi hidastaa tuen saamista.
Jos yhteistyö ei toimi sujuvasti, apu viivästyy. Siksi yhteistyötä on vahvistettava.
- Yksi ratkaisu on tuoda moniammatillinen tuki nopeasti tilanteisiin, joissa huoli herää. Kun psykologinen, sosiaalinen ja pedagoginen osaaminen yhdistetään ajoissa, nuoren tilanne voidaan arvioida yhdessä ja järjestää tuki ilman raskasta byrokratiaa, Helena Tiitinen sanoo.
Näin voidaan ehkäistä pitkittyneet poissaolot, raskaammat raskaammat hoitojaksot ja perheiden uupuminen. Samalla säästetään sekä inhimillisiä että taloudellisia kustannuksia.
SDP:n Länsi-Uudenmaan aluevaltuutetut:
Helena Tiitinen, Petra Manneh ja Riitta Vallin
Vastaa