Länsi-Uudenmaan sosialidemokraattinen aluevaltuustoryhmä kantaa huolta työntekijöiden jaksamisesta lastensuojelun jälkihuollossa.
Länsi-Uudenmaan aluevaltuusto kokoontui vuoden ensimmäiseen kokoukseensa tiistaina 13.2. Kauniaisiin. Ennakkoon kokouksen isoimpana asiana oli hyvinvointisuunnitelman hyväksyminen, mutta lopulta vilkkainta keskustelua käytiin lastensuojelun jälkihuollon ikärajaan liittyen.
Aluevaltuuston kokouksen alussa kuultiin ajankohtaiskatsaukset Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahnilta sekä palvelujohtajilta palvelualueittain. Puheenvuoroissa nostettiin esiin onnistumisia edellisvuodelta ja tavoitteita sekä toimenpiteitä tämän vuoden osalta.
Hyvinvointisuunnitelma vuosille 2024-2026 hyväksyttiin sellaisenaan, vaikka konkreettisia toimenpiteitä tavoitteisiin pääsemiseksi peräänkuulutettiin useissa puheenvuoroissa. Asiasta myös äänestettiin keskustan tehdessä muutosesityksen uuden version valmistelusta jo tämän vuoden aikana. Valtuuston enemmistö piti tärkeänä, että tulevassa valmistelussa kiinnitetään huomiota konkretiaan seuraavaa hyvinvointisuunnitelmaa tehdessä, mutta ei nähnyt resurssien käytön kannalta järkevänä laatia uutta suunnitelmaa, vaan ennemmin käyttää vähäiset resurssit varmistamaan tavoitteiden toteutuminen.
Riittävät resurssit jälkihuoltoon
Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan säilyttäminen 25 ikävuodessa vihreiden Saara Hyrkön aloitteen ja budjettisovun mukaisesti herätti vilkasta keskustelua valtuustossa. Aluehallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen Mia Laiho, esitti asian palauttamista valmisteluun, jotta lähtökohtana olisi jatkossa lain edellyttämä 23 vuoden ikä. Demareiden valtuutettu Aino Laine piti myös puheenvuoron aiheesta, jossa hän korosti muun muassa palvelun erityislaatuisuutta ja riittävän henkilöstöresurssin merkitystä laadukkaan palvelun takaamiseksi.
– Jälkihuolto ei ole tavallinen palvelu. Sen on tarkoitus jäljitellä omalta vanhemmalta saatavaa tukea – auttaa sijaishuollon piirissä kasvaneita nuoria aikuistumisessa ja itsenäistymisessä. Jälkihuolto tarjoaa vakautta ja varmuutta, tiedon siitä, että elämässä on ainakin yksi turvallinen aikuinen, Laine painotti.
– Jälkihuollossa ei ole asiakasmitoitusta. Alueellamme yhdellä sosiaalityöntekijällä voi olla jopa 75-100 nuorta asiakkaanaan, kun sosiaalityöntekijät itse arvioivat, että alle 60 asiakasta olisi sopiva määrä. Monesta kunnasta puuttuu sosiaalityöntekijä kokonaan, jolloin sosiaaliohjaajat joutuvat kohtuuttomiin tilanteisiin, Laine jatkoi.
Asiasta äänestettiin ja valtuuston enemmistö asettui sen taakse, että lastensuojelun jälkihuollon ikäraja säilyy Länsi-Uudellamaalla 25 ikävuodessa. Tämän vuoden aikana tehdään selvitys sen vaikuttavuudesta ja osana vuoden 2025 budjettineuvotteluja asiaa tarkastellaan tämän pohjalta tarkemmin uudelleen.
Jotta jälkihuolto toimisi hyvin, tulee jälkihuollossa työskenteleviä sosiaalityöntekijöitä kuullen arvioida ja asettaa tavoitteeksi inhimillinen työntekijäkohtainen asiakasmäärä, johon pyritään määrätietoisesti konkreettisilla toimilla, kuten rekrytointipanostuksilla.
Kehittämistyötä iäkkäiden toimintakyvyn parantamiseksi
Kokouksen lopulla käsiteltiin myös demareiden valtuutettu Elina Kokon aloitteen ”Liikuntareseptin hyödyntäminen ikääntyneiden toimintakyvyn edistämiseksi sekä kaatumisen ennaltaehkäisemiseksi” vastausta.
Kokko kiitti puheenvuorossaan valmistelijoita annetusta vastauksesta.
– On yksilön hyvinvoinnin ja hyvinvointialueen palvelutarpeen näkökulmasta erittäin tärkeää, että kotihoidon asiakkaiden toimintakykyä pyritään vahvistamaan monenlaisin keinoin ja tämä tulee annetussa vastauksessa ilmi, Kokko summasi.
Aloitevastauksessa painotettiin käynnissä olevaa kehittämistyötä, jossa ovat mukana kaikki Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ikääntyneiden kotihoidon ja kotikuntoutuksen yksiköt. Kehittämisen tavoitteena on ikääntyneen toimintakyvyn muutosten tunnistaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, toimenpiteiden käynnistäminen toimintakyvyn tueksi ja toimenpiteiden vaikutusten arviointi. Kehittämistyön tavoitteet ovat pitkälti verrattavissa liikuntareseptin tavoitteisiin.
Keskeistä on myös huolehtia kotihoidon riittävästä resurssoinnista, jotta hyvät tavoitteet toteutuvat.
– Kun tiedämme miten merkittävä haaste liikkumisen väheneminen ja liikkumattomuus ikääntyessä on yksilön hyvinvoinnille ja hyvinvointialueen palveluntarpeen kasvulle, on erityisen tärkeää huolehtia, että jokaisella Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kotihoidon työntekijällä, on riittävästi aikaa sekä osaamista fyysisen toimintakyvyn edistämiseen liikunnan keinoin. Parhaimmillaan pienilläkin fyysisen aktiivisuuden lisäyksillä saavutetaan positiivisia muutoksia kotihoidon asiakkaan fyysisen, psyykkiseen kuin sosiaaliseenkin toimintakykyyn mahdollistaen turvallinen kotona asuminen, Kokko muistutti.
Länsi-Uudenmaan aluevaltuusto kokoontuu seuraavaan kokoukseensa 16.4. Ennen seuraavaa kokousta alueen luottamushenkilöt kokoontuvat seminaariin pohtimaan hyvinvointialueen tulevaa palveluverkkoa.