Hallituksen työelämäheikennykset ovat kaukana pohjoismaisesta mallista
Suomessa työelämää on kehitetty työnantajien ja työntekijöiden kesken sopien vuosikymmenien ajan. Valitettavasti lähihistoria osoittaa, että hyvin toiminut sopimusyhteiskunta murenee. Viimeisin isku tuli Orpon-Purran hallitusohjelman mukana. Hallitus tuo hengästyttävän pitkän listan työelämäheikennyksiä pöytään. Perään asetetaan ukaasi, että sopikaa nämä asiat tai toteutamme ne joka tapauksessa.
Useat ennustelaitokset näkevät Suomen tilanteen synkkenevän. Työllisyyden ja kasvun näkymät ovat kääntymässä heikoiksi verrattuna keskeisiin kilpailijamaihimme. Rakentamisen lama on viemässä kymmeniä tuhansia suomalaisia, joidenkin arvioiden mukaan jopa satatuhatta, työstä työttömyyteen. Tässä tilanteessa viisas hallitus kokoaisi kansakuntaa yhteen, eikä jakaisi sitä voittajiin ja häviäjiin. Mitä vaikeampi paikka, sitä enemmän tarvitaan luottamusta, vähemmän eripuraa, enemmän halua aitoon neuvotteluun ja vähemmän tylyä sanelua.
Vakauden ja tulevaisuuden uskon luomisen sijaan hallitus lisää epävarmuutta ihmisille ja työelämään. Irtisanominen Suomessa on kansainvälisesti katsoen jo ennestään helppoa ja siksi onkin järjetöntä, että pian potkut saa vielä helpommin. Potkulain ohella kaavailtu sairaussakko – ensimmäinen sairauslomapäivä palkattomaksi – tuleen erityisesti iskemään jo ennestään heikommassa asemassa oleviin palkansaajiin. Perusteettomat pätkätyöt laillistetaan, ja palkkaerojen kaventaminen halutaan tehdä mahdottomaksi estämällä sovittelijaa tekemästä lailla säädettyä työtä.
Hallitus tietää, että nämä työelämäheikennykset eivät suomalaisille käy. Ja juuri siksi hallitus haluaa rajoittaa mielenosoittamista hallitusta vastaan ja tehdä se entistä vaikeammaksi lakko-oikeuteen puuttumalla. Kaiken kukkuraksi tämä tehdään ensin, jotta hallituksen muiden työelämäheikennysten vastustaminen on vaikeampaa.
Hallitus perustelee työelämäheikennyksiä talouden tasapainottamisella ja siirtymällä kohti Pohjoismaista mallia. Kuitenkin päivä päivältä on saatu asiantuntijoilta, tutkijoilta ja valtionvarainministeriön virkamiehiltä lisää tietoa, ettei näillä työelämäheikennyksillä ole käytännössä mitään vaikutuksia valtiontalouteen.
Työelämäheikennyksiä ei voi mitenkään perustella Pohjoismaisella linjalla. Hallituksen mallilla työttömyysturvan korvausaste on heikompi, työttömyysturvan omavastuupäiviä enemmän, työttömien palveluihin vähemmän resursseja, tiukempi rajaus tukilakkoihin ja tiukempi rajaus poliittisiin lakkoihin. Näiden lisäksi työntekijöille ei tulisi tulkintaetuoikeutta eikä laajempaa hallintoedustusta, kuten esimerkiksi Ruotsissa on.
Sopiminen ja yhteistyö ovat pienen Suomen supervoimia. Siksi onkin käsittämätöntä, että nyt yli kahden miljoonan palkansaajan kimppuun käydään ennen kuulumattomalla tavalla.
SDP:n puheenjohtaja kansanedustaja Antti Lindtman