Aluevaltuutettu Aino Laineen puheenvuoro työhyvinvointi valtuustoaloitteeseen annettuun vastaukseen liittyen
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Tänä päivänä lienee kaikille päivänselvää, että henkilöstön saatavuus on yksi suurimmista haasteistamme sekä tällä hetkellä että tulevaisuudessa. Aloitteemme työhyvinvointiohjelmasta sai paljon kannatusta – valtuustostamme löytyy selvästi tahtotilaa pitää huolta henkilöstöstämme. Henkilöstön saatavuuteen ja työhyvinvointiin liittyvät haasteet tunnistetaan myös strategiassamme.
Kiitän virkamiehiä vastineesta, jossa nostettiin esiin Aktiivisen tuen malli sekä muun muassa oppilaitosyhteistyö ja osatyökykyisten työpanoksen hyödyntäminen. Olen erityisen ilahtunut siitä, että laadukkaan johtamisen merkitys työhyvinvoinnille on vahvasti läsnä jo HR-valmisteluvaiheessa.
Nämä keinot ovat kaikki hyviä ja tärkeitä, mutta eivät korvaa työhyvinvointiohjelmaa. Tarvitsemme jatkuvaa, suunnitelmallista ja tavoitteellista panostamista henkilöstömme hyvinvointiin mikäli haluamme pärjätä kiristyvässä kilpailussa osaavasta henkilöstöstä. Tarvitsemme työhyvinvointia, jotta rahamme eivät valu sairaspoissaoloista ja vaihtuvuudesta koituviin kustannuksiin, jotka voimme ehkäistä.
Tarvitsemme tavoitteet ja keinot mitata tavoitteidemme saavuttamista. Montako työntekijää alueella aiotaan vakinaistaa ja montako prosenttia työntekijöiden vaihtuvuus pienenee? Mikä on tavoitteemme vuosittaisten sairaslomapäivien määrässä ja miten sinne pääsemme? Jos emme aseta tavoitteita, miten voimme arvioida onnistumistamme?
Tavoitteellisen ja pitkäjänteisen työskentelyn työhyvinvoinnin eteen mahdollistaisi henkilöstöjaosto, jollaista alueellamme ei toistaiseksi ole päätetty perustaa. Nykyisessä henkilöstöpulassa ihmettelen, ettei useampi meistä näe tarvetta jaostolle, joka keskittyisi nimenomaan henkilöstöasioihin.
Pitkäjänteinen työhyvinvoinnin edistäminen tehdään yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Vastineessa jäi vähemmälle huomiolle työntekijöiden osallisuus sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön.
Alueelle on asetettu työryhmä valmistelemaan henkilöstön saatavuuden parantamisen keinoja. En voi liiaksi korostaa henkilöstön itsensä roolia tässä työssä. Henkilöstö tietää kyllä, mistä kenkä puristaa, kunhan vain osaamme kysyä oikeat kysymykset. Toivonkin, että työryhmästä tulee mahdollisimman laajaalaisesti ongelmaa tarkasteleva ja mukana on etenkin niiden alojen asiantuntijoita, joilla suurin pula on.
Me demarit haluamme, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on kaikille työntekijöilleen paras mahdollinen työnantaja. Työhyvinvointiohjelma on työkalu tämän tavoitteen saavuttamiseksi eikä meillä ole varaa jättää näin keskeistä työkalua käyttämättä.
aluevaltuutettu Aino Laine
Alkuperäinen valtuustoaloite työhyvinvointiohjelmasta
SDP:n valtuustoryhmä esittää, että hyvinvointialueelle on luotava työhyvinvointiohjelma. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on suuri työnantaja, jolla tulee olemaan n. 9000 työntekijää. Yhteinen tavoitteemme on olla Suomen paras sosiaali- ja terveydenhuollon alan työnantaja. Tavoitteen saavuttamisessa keskeistä on huolehtia työntekijöistämme ja tukea henkilöstöhallinnon toimilla henkilökunnan jaksamista ja sitoutumista sekä työhön että työnantajaan.
Aluevaltuusto nosti yhdessä yhdeksi keskeisimmistä haasteistamme osaavan henkilökunnan saatavuuden. Niin terveydenhuollon kuin sosiaalialankin henkilökunnan rekrytoinnin haasteet ovat nyt koko Suomen laajuisia. Meidän on työnantajana osattava pitää kiinni työntekijöistämme ja pystyttävä houkuttelemaan ammattilaisia. Työnantajan velvollisuus on huolehtia työntekijän työhyvinvoinnista ja työturvallisuudesta.
STM on arvioinut tekemättömän työn kustannusten olevan Suomessa n. 2 mrd. € kuukausittain ja sairaspoissaolojen vuosittaisiksi kustannuksiksi 3,4 mrd. € (STM 2014). EK:n arvio vuodelta 2016 yhden sairaspoissaolopäivän hinnasta on 350 €. Sairaspoissaolot kasaantuvat erityisesti hyvinvointialueelle siirtyvälle henkilökunnalle: lähihoitajilla poissaolopäiviä kertyy vuosittain 26 ja sairaanhoitajilla 22. Mielenterveyssyihin liittyviin poissaoloihin (Espoossa 29 % poissaoloista) työnantajana voi vaikuttaa esimerkiksi mielenterveysjohtamisella (THL 2021).
Henkilöstön vaihtuvuus on kallista. Hyvinvointialueiden tulevat työntekijät työskentelevät ammateissa, joissa työntekijöistä on pulaa ja vaihtuvuus on suurta. Lääkärien, psykologien, hoitajien ja sosiaalityöntekijöiden rekrytointi on haastavaa. Myös tukipalveluiden työntekijöistä on pulaa. Esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus on Suomessa keskimäärin 15 %. Arvion mukaan yhden asiantuntijatyössä olevan työntekijän vaihtuminen maksaa välittöminä ja välillisinä kuluina n. 50-150 % työntekijän vuosipalkasta. Sosiaalityöntekijöiden palkkatasolla tämä tarkoittaa n. 25 000 – 75 000 € kustannusta jokaista lähtevää työntekijää kohden. (Talentia 2021.) Työntekijöiden vaihtuvuuteen liittyy myös valtava inhimillinen kustannus.
Työhyvinvointiin ja työkykyyn vaikutetaan työhyvinvointiohjelmalla monitahoisesti. Keskeistä ovat työkykyjohtaminen (TTL 2021), oman työn hallinta sekä hyvinvointia tukevat toimet. Pitkäjänteinen työhyvinvoinnin edistäminen tehdään yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Selvitetään ja otetaan käyttöön parhaat käytänteet tukea ja edistää työhyvinvointia. Työkykyä ja työhyvinvointia sekä työoloja ja esihenkilötyöskentelyä tulee mitata ja seurata. Työssä jaksamista tuetaan esimerkiksi toimivalla varahenkilöstöjärjestelmällä, mahdollisuudella työkiertoon, työterveyshuollolla ja työnohjauksella. Pitovoimaa lisää työsuhteiden vakinaistaminen.
Henkilöstön osallisuus on keskeistä. Henkilöstön tulee voida vaikuttaa työaikoihinsa mahdollisuuksien mukaan, osa-aikatyön tekemistä tuetaan ja henkilöstölle annetaan mahdollisuus oman työn suunnitteluun ja kehittämiseen sekä kouluttautumiseen. Selvitetään uralla kehittymisen malleja etenkin hoitotyössä osana pitovoimaisuuden lisäämistä. Lisäksi panostetaan henkilöstön hyvinvointiin ottamalla käyttöön kuntien hyväksi havaitut käytännöt tavoitteena se, ettei henkilöstösiirron seurauksena henkilöstön edut heikkene.
Sd-valtuustoryhmän puolesta,
Aino Laine
Lisätietoja
tuomas.timonen@sdp.fi