Ahdistus, synnytyspelko, yksinäisyys ja parisuhdeongelmat koskettavat yhä useampaa odottavaa äitiä. Neuvolan vastaanotolla tämä näkyy yhä suurempana mielenterveyden tuen tarpeena.
– Kohtaan viikoittain odottavia äitejä, jotka tarvitsevat tukea mielenterveyden haasteisiin. Odottajat ovat entistä kuormittuneempia, ja monen perheen tilanne voi olla hyvin vaikea, sanoo SDP:n varavaltuutettu ja terveydenhoitaja (AMK) Raisa Välimäki-Kuronen.
Hän tietää, että lapsen hyvinvoinnin perusta rakentuu jo raskausaikana.
– Jos äiti kärsii raskauden aikana masennuksesta tai ahdistuksesta, se lisää lapsen tunne- ja käyttäytymishäiriöiden riskiä. Tutkimusten mukaan äidin mielenterveyden haasteet voivat siis vaikuttaa myös sikiön stressinsäätelyjärjestelmän ja aivojen kehitykseen sekä lisätä lapsen mielenterveyden haasteita myöhemmin elämässä.
THL:n vuoden 2024 FinnLapsi-tutkimuksen mukaan 22 prosenttia odottajista kertoi kokeneensa masennusoireita raskauden aikana. Heistä jopa 73 prosenttia arvioi, ettei saanut oireisiinsa riittävästi tukea.
Kun varhainen tuki pettää, seuraukset näkyvät lastensuojelussa
Varhaisen tuen puute näkyy sosiaalityössä siten, että perheiden tilanteet ehtivät usein kriisiytyä ennen kuin apua saadaan. Arjessa tämä näkyy esimerkiksi vanhempien uupumuksena, mielenterveyden ongelmina, talousvaikeuksina ja lasten oireiluna.
Kun apua ei ole saatu ajoissa, ongelmia on kertynyt useita päällekkäin.
SDP:n varavaltuutettu ja sosionomi (AMK) Hanna Hongisto kohtaa työssään yhä vaikeammin kriisiytyneitä perheitä.
– Jos perheet saisivat apua jo neuvolassa, varhaiskasvatuksessa tai muissa peruspalveluissa, moni tilanne ratkeaisi varhaisessa vaiheessa. Se olisi sekä inhimillisesti oikein että säästäisi yhteiskunnan resursseja, Hongisto toteaa.
Hän korostaa, että lasten ja perheiden hyvinvointi rakentuu yhteistyössä.
– Tarvitaan sujuvaa yhteistyötä neuvoloiden, varhaiskasvatuksen, koulujen ja sosiaalipalvelujen välillä. Jos arjen palveluista leikataan, seuraukset näkyvät nopeasti perheiden pahoinvointina ja kasvavana paineena sosiaalityössä.
SDP:n tavoitteet Keski-Uudellamaalla
- Raskaudenaikainen ja varhainen tuki turvataan kaikille perheille
- Neuvola- ja perhepalveluiden resursseja vahvistetaan: odottajille ja perheille tarjotaan matalan kynnyksen apua mielenterveyden ongelmiin
Yhtäkään lasta ei ole varaa menettää
Tilannetta kärjistää väestörakenteen muutos: syntyvyys on laskenut kymmenessä vuodessa kuusi prosenttia ja lapsimäärä vähenee. Lasten ja nuorten palvelut ovat meidän käsissämme painottaa SDP:n aluevaltuutettu Maria Luoma.
– Kun sanomme, että lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus, meidän on myös toimittava sen mukaisesti. Varhaisen tuen roolia ei voi liikaa korostaa, sillä parhaimmillaan toimivat peruspalvelut katkaisevat eriarvoistumisen ja syrjäytymisen kierteen ajoissa.
Lapsille ja perheille apua ajoissa
Lasten ja nuorten hyvinvointi on ratkaisevan tärkeää Keski-Uudenmaan tulevaisuuden kannalta. Siksi SDP:n aluevaltuustoryhmä korostaa varhaisen tuen ja toimivien peruspalvelujen merkitystä.
Jokainen lapsi ja nuori on tärkeä. Hyvinvointialueen tehtävä on varmistaa, että apu löytyy silloin kun sitä tarvitaan, ei vasta silloin, kun ongelmat ovat jo kasvaneet suuriksi.
Vastaa