Julkaistu alunperin Länsiväylässä 1.6.2026
On arvioitu, että Suomessa tarvitaan vuoteen 2040 mennessä noin 26 000 lähihoitajaa enemmän kuin vuonna 2021. Tämä johtuu pääosin palvelutarpeiden kasvusta sekä hoitajien eläköitymisestä. Esimerkiksi vuoteen 2040 mennessä ikääntyneiden määrä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella kasvaa yli 40 prosenttia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapula tulee olemaan todellinen haaste, johon etsitään ratkaisuja muun muassa kansainvälisestä rekrytoinnista. Tuoreen Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan suomen ja ruotsin kielikoulutus kansainvälisille terveydenhuollon ammattilaisille on tällä hetkellä hajanaista, tasoltaan vaihtelevaa ja osin riittämätöntä. Tämä on ongelma, johon on tärkeää puuttua nopeasti ja määrätietoisesti.
Kielitaito on sosiaali- ja terveysalalla keskeinen osa ammattitaitoa ja potilasturvallisuutta. Hoitotilanteissa väärinymmärrykset voivat johtaa vakaviin seurauksiin. Nykyinen alkeis- ja peruskielitaidon koulutus painottuu pitkälti yleiskieleen. Selvityksen mukaan työelämässä tarvitaan nimenomaan ammattikieltä. Esimerkiksi lähihoitajakoulutus alkaa ammattiopinnoilla, jolloin sosiaali- ja terveysalan perussanasto tulee olla hallussa. Tutkintokoulutuksen aikana suomen kielenopetuksen tulee kulkea koko ajan ammattiopintojen rinnalla.
Kielitaidon arvioinnin nykytilanne kaipaa uudistamista. Selvityksessä esitetty ajatus yhteisestä sosiaali- ja terveysalan kielitestistä on kannatettava. Testin tulee tukea kielen oppimista.
Riittämätön kielitaito haittaa työllistymistä, kuormittaa opiskelijaa ja työyhteisöä sekä voi aiheuttaa turvallisuusriskejä. Tarvitsemme selkeästi jäsennellyn, vaiheittaisen mallin, jossa kielitaidon kehittäminen etenee tavoitteellisesti alkeistasolta työelämän vaatimaan tasoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös siihen, että kielitaidon kehittäminen ei pääty ammattioikeuden saavuttamiseen.
Todellisuudessa työelämässä vaaditaan usein huomattavasti korkeampaa kielitaitoa kuin mitä nykyiset vaatimukset edellyttävät. Siksi kielenoppimisen tulee jatkua työpaikoilla – ja juuri tässä työnantajilla on keskeinen rooli. Työpaikoille tarvitaan kielistrategioita, joissa määritellään, miten työntekijöiden kielitaitoa tuetaan ja kehitetään. Tämä ei saisi jäädä pelkästään yksilön vastuulle.
Toimiva kielikoulutus nopeuttaa integroitumista, parantaa työyhteisöjen toimivuutta ja vahvistaa palvelujen laatua. Suomi tarvitsee kansainvälisiä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, mutta heidän kielitaitoonsa on panostettava, jotta heidän osaamistaan voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Kyse ei ole vain koulutuksen kehittämisestä, vaan sosiaali- ja terveysalan toimivuudesta ja turvallisuudesta.
Elina Kokko (sd.)
aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen
Espoo
Vastaa