Kevään viimeisessä aluevaltuuston kokouksessa aluevaltuutettumme jättivät useita tärkeitä aloitteita. Voit lukea aloitteet tästä kokonaisuudessaan.

Valtuutettu Riitta Vallinin ja 30 muun valtuustoaloite koskien YAM-toiminnan (Youth Aware of Mental Health) tukemisen ja mahdollisen toiminnan aloittamisen selvittämistä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen nuorille

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on viime vuosina toteutettu Raaseporin ja Hangon kouluissa 8.-luokkalaisille suunnattua YAM-ohjelmaa (Youth Aware of Mental Health), jonka tavoitteena on vahvistaa nuorten mielenterveystaitoja, lisätä tietoisuutta mielenterveydestä sekä ennaltaehkäistä mielenterveyden ongelmia ja itsetuhoisuutta. Toiminnan toteuttamisesta on vastannut Psykosociala Förbundet, ja
ohjelma on nykyisin saatavilla myös suomen kielellä.

YAM on kansainvälisesti tutkittu ja vaikuttavaksi todettu mielenterveyden edistämisen ohjelma. Se tarjoaa nuorille konkreettisia keinoja tunnistaa ja käsitellä tunteita, kohdata haastavia tilanteita, tukea vertaisiaan sekä hakea apua ajoissa. Koska ohjelma toteutetaan koulupäivän aikana, se tavoittaa nuoret yhdenvertaisesti koko ikäluokan laajuudella. Nuorille YAM-ohjelmassa tehdyn tutkimuksen mukaan 90% koki
ohjelman hyödylliseksi.

Saadun tiedon mukaan YAM-toiminnan jatkuminen on vaarassa loppua rahoituksen puutteen vuoksi. Tämä on huolestuttavaa aikana, jolloin nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet merkittävästi ja ennaltaehkäisevän työn merkitys korostuu entisestään. Mielenterveyttä vahvistavat ja ongelmia ehkäisevät toimintamallit tukevat nuorten hyvinvointia, vähentävät palvelutarvetta sekä voivat pitkällä
aikavälillä pienentää korjaavien palveluiden kustannuksia.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen strategiassa korostetaan hyvinvoinnin ja
terveyden edistämistä sekä ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistamista. YAMohjelma tukee näitä tavoitteita konkreettisella ja vaikuttavaksi arvioidulla tavalla.

Edellä olevan perusteella esitän, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue:

• Selvittää mahdollisuudet turvata YAM-toiminnan jatkuminen jo kouluissa, joissa ohjelma on käytössä sekä myös laajemmin muissa LU-hyvinvointialueen kunnissa
• Arvioi mahdollisuudet osallistua ohjelman rahoitukseen tai koordinoida sen toteutusta yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa.
• Selvittää YAM-ohjelman vaikuttavuutta osana hyvinvointialueen nuorten mielenterveyttä edistävää ja ennaltaehkäisevää työtä.
• Laatii suunnitelman siitä, kuinka vaikuttaviksi todettuja mielenterveyden edistämisen menetelmiä voidaan hyödyntää osana hyvinvointialueen nuorten palveluja myös tulevaisuudessa.

Hangossa 9.6-26
Aluevaltuutettu Riitta Vallin

Valtuutettu Elina Kokon ja 35 muun valtuustoaloite koskien kielistrategian laatimista

On arvioitu, että Suomessa tarvitaan vuoteen 2040 mennessä noin 26 000 lähihoitajaa enemmän kuin vuonna 2021. Tämä johtuu pääosin palvelutarpeiden kasvusta sekä hoitajien eläköitymisestä. Esimerkiksi vuoteen 2040 mennessä ikääntyneiden määrä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella kasvaa yli 40 prosenttia. Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapula tulee olemaan todellinen haaste, johon etsitään ratkaisuja muun muassa kansainvälisestä rekrytoinnista.

Tuoreen Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan suomen ja ruotsin kielikoulutus kansainvälisille terveydenhuollon ammattilaisille on tällä hetkellä hajanaista, tasoltaan vaihtelevaa ja osin riittämätöntä. Kielitaito on sosiaali- ja terveysalalla keskeinen osa ammattitaitoa ja potilasturvallisuutta sekä työyhteisön toimivuutta. Väärinymmärrykset voivat johtaa vakaviin seurauksiin. Erityisenä haasteena on ammattikielen osaaminen, sillä työelämässä tarvitaan yleiskielen lisäksi sosiaali- ja terveysalan erityissanastoa sekä kykyä toimia vaativissa vuorovaikutustilanteissa asiakkaiden, potilaiden ja työyhteisön kanssa.

Jo nykyisellään ruotsinkielisen henkilöstön puute on yksi suurimmista haasteista monissa palveluissamme. Kielen oppiminen ei pääty tutkinnon suorittamiseen tai ammattioikeuden saamiseen. Työelämässä vaadittava kielitaito kehittyy pitkällä aikavälillä, ja sen tukeminen on myös työnantajan vastuulla. Kelitaidon kehittämiseen on panostettava järjestelmällisesti. Toimiva kielistrategia tukisi muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien työntekijöiden integroitumista, vahvistaisi työyhteisöjen toimivuutta, parantaisi henkilöstön pysyvyyttä sekä turvaisi palvelujen laatua ja turvallisuutta.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue laatii kielistrategian, jossa:

(1) Määritellään henkilöstöryhmittäin työssä tarvittavan suomen ja ruotsin kielen osaamisen tavoitteet.
(2) Määritellään kielen oppimisen tuki ja kielikoulutus muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuville työntekijöille.
(3) Varmistetaan ammattikielen oppimisen riittävät tukimuodot.
(4) Kehitetään kielitaidon arviointia osana henkilöstön osaamisen johtamista.
(5) Määritellään esihenkilöiden ja työnantajan vastuut kielitaidon tukemisessa.

Elina Kokko
Allekirjoitettu
9.6.2026

Valtuutettu Aino Laineen ja 32 muun valtuustoaloite koskien lihavuuden hoitoonohjauksen kehittämistä

Lihavuus lisääntyy Suomessa voimakkaasti ja THL:n arvioiden mukaan vuonna 2032 Uudenmaalla asuvista miehistä 25-29,9% ja naisista 20-24,9% on lihavia (BMI >30). Jo nykyisin hoitamattomalla lihavuudella arvioidaan olevan Uudellamaalla vuosittaiset 365 miljoonan euron kustannukset, joista Länsi-Uudellemaalle kohdistuu 97 miljoonaa euroa. HUS alueella lihavia aikuisia arvioidaan olevan n. 304 000, mutta vuosittain hoidettuja potilaita on ollut vain 2 482 eli vain 0,82 %.

HUSissa on kehitetty lihavuuden hoitoon Terveyslaihdutusvalmennus, joka seurantatutkimuksissa on monisairaassa potilasryhmässä tuottanut potilaille keskimäärin 4,6 % painonlaskun. Jo 5 % painonlaskulla on merkittäviä terveyshyötyjä. Terveyslaihdutusvalmennus on skaalautuva digitaalinen hoitomalli, jossa digitaalinen hoitopolku yhdistyy henkilökohtaisen valmentajan tukeen. Valmennusta kehitetään edelleen ja tavoitteena on 50 % tuottavuuden kasvu tekoälyominaisuuksien avulla. Terveyslaihdutusvalmennus on ratkaisu, jolla pystytään skaalautuvasti vastaamaan lihavuuden hoidon suureen kysyntään.

Potilasohjaus lihavuuden hoitoon on hyvinvointialueilla toistaiseksi vähäistä. Puheeksi ottaminen vastaanotolla vaatii sensitiivisyyttä ja hoitopolkujen tuntemusta, jotta asiakas ei jää yksin painonhallinnan haasteiden kanssa. Tällä hetkellä lihavuuden hoidon mahdollisuutta ei tuoda näkyväksi oirekyselyissä eikä systemaattisesti oteta puheeksi potilaiden kanssa vastaanotolla.

Me aloitteen allekirjoittaneet esitämme, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella
1) arvioidaan lihavuuden hoitopolkujen ja hoitoon ohjauksen nykytila hyvinvointialueella
2) selvitetään koulutustarvetta ja tehdään suunnitelma henkilöstön osaamisen vahvistamisesta lihavuuden puheeksi ottamisessa ja hoitoon ohjauksessa
3) lisätään lihavuuden hoitopolkujen näkyvyyttä asiakkaille ja ammattilaisille.

Hangossa 9.6.2026
Aino Laine