Länsi-Uudenmaan SDP:n aluevaltuustoryhmä vieraili Kirkkonummen kunnallisjärjestön luona kertomassa hyvinvointialueen ajankohtaisista asioista ja vaihtamassa ajatuksia paikallisten toimijoiden kanssa. Tilaisuus käynnisti kuntakierroksen, jonka aikana ryhmä vierailee kaikissa Länsi-Uudenmaan kunnissa.
SD-alueryhmän puheenjohtaja Eeva Hiila esitteli Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tilannetta ja taustaa. Noin puolen miljoonan asukkaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on Suomen kolmanneksi suurin hyvinvointialue, jonka väestöstä 12 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia ja noin 15 prosenttia väestöstä puhuu muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Aluetta on viime aikoina kutsuttu myös “talouden mallioppilaaksi”.
Hiila kävi läpi talouden kehitystä. Vuonna 2023 hyvinvointialueen talous oli noin 1,7 miljardia euroa ja alijäämää kasvoi yli 120 miljoonaan euroon. Seuraavana vuonna taloutta jouduttiin sopeuttamaan noin 110 miljoonalla eurolla rahoituslain vaatimusten vuoksi.
Vaikeasta tilanteesta huolimatta osa palveluista onnistuttiin säilyttämään. Ikäihmisten päivätoiminta jatkui, ja Hangon sekä Karkkilan vuodeosastot muutettiin arviointiosastoiksi lakkauttamisen sijaan. Vuonna 2025 talous saatiin käännettyä ylijäämäiseksi ja aiempien vuosien alijäämiä katettua ensimmäisten hyvinvointialueiden joukossa.
Rahoituslaki velvoittaa hyvinvointialueita kattamaan alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on lempinimensä mukaisesti taloudellisesti menestynyt, mutta haasteitakin on edelleen. Hoitoon pääsy, pelastustoimen vajaavahvuus ja viiveaika, takaisinsoitto, erikoissairaanhoidon jonot ja lastensuojelun henkilöstömitoitus vaativat korjaustoimia.
Erikoissairaanhoidosta vastaava HUS on saanut Valviralta huomautuksia kiireettömän hoidon jonojen vuoksi.
Toisaalta alueella on panostettu vahvasti tiedolla johtamiseen. Uusien seurantajärjestelmien avulla voidaan tarkasti seurata esimerkiksi hoitoon pääsyä, jonoja ja henkilöstön kokemuksia.
Esiin nousi myös palveluverkon kehittäminen. Kirkkonummelle on suunnitteilla uusi ikääntyneiden asumisyksikkö, sillä alueen väestö ikääntyy nopeasti ja ympärivuorokautisille hoivapaikoille on kasvava tarve.
Tilaisuuden keskusteluosuus oli vilkas. Yleisö kysyi muun muassa kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyöstä sekä nuorten mielenterveyspalveluista. Myös ikäihmisten palvelujen kriteerien selkeyttä ja kuukautisköyhyyttä koskevat kysymykset herättivät keskustelua.
Aluevaltuutettu Johanna Värmälä korosti puheenvuorossaan kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyön merkitystä esimerkiksi ikäihmisten palveluissa, työllisyyspalveluissa sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä.
Tilaisuus tarjosi kirkkonummelaisille mahdollisuuden esittää kysymyksiä ja tuoda esiin paikallisia huolia. Samalla aluevaltuustoryhmä sai arvokasta palautetta kuntakentältä jatkotyön tueksi.