| SDP:n aluevaltuustoryhmä esitti kokouksessa kysymyksen aluehallitukselle omatiimimallin ja asiakasohjauksen toimivuudesta. SD-ryhmän kysymyksen kokouksessa esitti toinen varapuheenjohtaja Kim Kiuru. Kysymys omatiimimallin ja asiakasohjauksen toimivuudesta Hyvinvointialueen palvelustrategian mukaisena tavoitteena on turvata hoidon ja palvelujen jatkuvuus omatiimimallin ja keskitetyn asiakasohjauksen avulla. Pyydämme aluehallitukselta selvitystä siitä, miten nämä toimintamallit toteutuvat tällä hetkellä henkilöstön näkökulmasta, asukkaiden palvelujen saatavuuden sekä hoidon ja tuen jatkuvuuden kannalta. Kysyimme hallitukselta: 1. Miten varmistetaan, että kaikki asukkaat, mukaan lukien iäkkäät, muistisairaat sekä muut digitaalisia palveluja heikosti käyttävät, saavat yhteyden omaan tiimiinsä? Miten hyvin Omatiimi-mallin arvioidaan toimivan tällä hetkellä? Kehittämistarpeet ja toimet? 2. Miten asiakasohjauksen edellyttämä osaaminen varmistetaan ja miten henkilöstön jaksamista ja pysyvyyttä tuetaan? 3. Miten hyvin terveydenhoidon ja sosiaalipalvelun jatkuvuus toteutuu tällä hetkellä eri asiakkuuspoluilla? Miten eri asiakkuuspolkujen toteutumista, toimivuutta ja vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan? Kehittämistarpeet ja toimet? Miten niistä raportoidaan toimielimille? |
| SD-ryhmän kysymykseen vastasivat palvelujohtajat Susanna Pitkänen ja Kristiina Kariniemi-Örmälä. Tässä tiivistelmä heidän vastauksistaan. Omatiimimalli on käytössä, mutta vielä kehitysvaiheessa. Keusotessa omatiimimalli on rakennettu ydintiimin ympärille: lääkäri ja hoitaja muodostavat perustan, ja heidän ympärillään toimii moniammatillinen tiimi, esimerkiksi terapia-, päihde- ja mielenterveysammattilaisia. Mallin todetaan olevan rakenteellisesti hyvä pohja jatkuvuuden parantamiselle, mutta se ei vielä toimi tavoitellulla tasolla kaikilta osin. Yhteydenottoa pyritään tukemaan monikanavaisesti. Puhelin on edelleen tärkein yhteydenottotapa, ja takaisinsoittojärjestelmää sekä puhelinpalvelua kehitetään. Lisäksi käytössä ovat chat, digitaaliset palvelut, lähineuvontapisteet ilman ajanvarausta, kiirevastaanotot sekä mahdollisuus valtuuttaa toinen henkilö asioimaan puolesta. Erityisesti lähineuvontapisteitä korostettiin keinona tukea niitä, joille digipalvelut eivät sovi. Hoidon jatkuvuudessa tunnistetaan selvä puute. Kansallinen jatkuvuusmittari osoittaa, että saman lääkärin vastaanotolle pääsy ei toteudu kovin hyvin. Iäkkäillä jatkuvuus näyttää toteutuvan paremmin kuin nuoremmilla, mutta erityisesti omalääkäri- ja omahoitajasuhteen vahvistaminen on tunnistettu kehittämisen painopisteeksi. Kehittämistoimia on käynnissä useita. Keusote hakee valtion rahoitusta hoidon jatkuvuusmallin kehittämiseen. Suunnitelmissa on vahvistaa lääkäri–hoitaja -työparimallia, yhdenmukaistaa alueellista toimeenpanoa, kehittää asiakas- ja potilastietojärjestelmiä sekä hyödyntää jatkossa mahdollisesti tekoälyä hoidon tarpeen arvioinnissa. Myös kiirevastaanottojen kehittämisprojektilla pyritään tunnistamaan asiakkaat, jotka eivät ole kiinnittyneet omatiimiin. Asiakasohjauksen näkökulmasta sosiaalipalvelujen sisääntulokanavat ovat laajat. Keskitetty asiakasohjaus koskee lapsia, nuoria, lapsiperheitä, työikäisiä, ikääntyneitä ja vammaisia henkilöitä. Sosiaali- ja kriisipäivystys kuuluu myös kokonaisuuteen. Ikääntyneiden ja vammaisten palveluissa puhelin on yleisin yhteydenottotapa, kun taas nuoremmat ryhmät käyttävät paljon digitaalisia kanavia. Lähineuvontapisteissä sosiaalihuollon roolia vahvistetaan. JUSTissa pilotoitiin mallia, jossa lähineuvontapisteelle tuotiin sosiaalihuollon ammattilaisia. Kokemusten perusteella pisteellä asioi paljon työikäisiä ja ikääntyneitä, etenkin toimeentulotukeen ja muihin sosiaalihuollon asioihin liittyen. Kokemukset olivat hyviä, ja toimintaa on tarkoitus laajentaa syksyllä muuallekin alueelle. Henkilöstön osaamista ja jaksamista tuetaan, mutta kuormitustekijöitä on paljon. Käytössä ovat koulutukset, tiimikohtaiset koulutussuunnitelmat, esihenkilötyö, kerroksittainen johtaminen sekä henkilöstöpaneelit. Henkilöstö nosti vahvuuksiksi kollegiaalisen tuen ja kuulluksi tulemisen. Kehittämiskohteiksi nousivat muutostilanteiden tuki, palautumismahdollisuudet, selkeämmät toimintatavat, järjestelmien ja ohjeiden hajanaisuus sekä raskaiden ja monimutkaisten asiakkuuksien tuki. Hoito- ja asiakkuuspolkujen seuranta on vielä epätasaista. Osa poluista on hyvin kuvattu ja seurattu, mutta osa vaatii vielä paljon systematisointia. Jatkuvuutta tarkastellaan ainakin neljästä näkökulmasta: ammattilaisen ja asiakkaan yhteistyön jatkuvuus, toiminnallinen jatkuvuus eli palvelusiirtymien sujuvuus, tiedollinen jatkuvuus eli tiedon siirtyminen, sekä asiakkaan oma kokemus jatkuvuudesta. Toimintaa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti ja monella tasolla. Seurantaa tehdään päivittäisjohtamisessa, johtoryhmissä, viikko- ja kuukausitasolla, osavuosikatsauksissa, talousarvion ja tilinpäätöksen yhteydessä sekä lautakunnissa. Palveluketjujohtamisen mallia pidetään tärkeänä, koska sen kautta voidaan tarkastella jatkuvuutta koko palveluketjussa eikä vain yksittäisen yksikön näkökulmasta.– >Ydinviesti: Keusotessa on rakennettu omatiimi- ja palveluketjumalleja, joiden tavoitteena on parantaa asiakkaiden yhteydensaantia, hoidon jatkuvuutta ja palvelujen yhteensovittamista. Rakenteita on jo olemassa ja osa toimii hyvin, mutta erityisesti omalääkärin tai muun ammattilaisen saatavuus, palvelupolkujen yhdenmukainen seuranta, tietojärjestelmät sekä henkilöstön kuormituksen hallinta vaativat edelleen selkeitä kehittämistoimia. |
Vastaa