Yhdenvertaisuus HUSissa ja asiakasmaksut.
Blogini perustuu HUSin tarkastuslautakunnan (jonka jäsen olen) helmikuussa 2025 julkistamaan muistion ”Yhdenvertaisuus hoitoon pääsyssä”.
Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että ketään ei aseteta eriarvoiseen asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Yhdenvertaisuus HUS:ssa yhtenä toimintaa ohjaavana arvona on yhdenvertaisuus, mikä toteutuu pääosin hyvin. Potilaan etninen tausta tai äidinkieli ei vaikuta hoitoon pääsyyn. Yhdenvertaisuuteen liittyy myös se, pääsevätkö kaikki hoitoon laissa säädetyssä kuuden kuukauden ajassa. Valvira on antanut tästä HUSille määräyksen eli hoitoon pääsy täytyy saattaa lain mukaiselle tasolle 31.3.2025 mennessä.
Hoitoon pääsyä hidastaa osaltaan myös se, että terveyskeskuksesta lähetteen saaminen kestää kauemmin kuin yksityiseltä lääkäriltä. Noin kolmasosa kaikista HUSiin saapuneista lähetteistä on yksityislääkärien kirjoittamia. Tämä saattaa yhdenvertaisuuden kannalta olla ongelma.
Digipalveluja voidaan käyttää, mutta ne eivät sovi kaikille eikä kaikkiin sairauksiin. Monet ikääntyneet ja toimintarajoitteiset eivät pysty käyttämään digipalvelua itsenäisesti. Myös pienituloisuus, työttömyys, sosiaalinen eristyneisyys, huono terveydentila ja matala koulutustaso ovat yhteydessä vähäisiin digitaitoihin.
Potilas voi saada palvelusetelin, jos julkiselle sektorille ei pääse hoitoon. Niitä annetaan kuitenkin ensi sijassa nuoremmille ja terveimmille. Tarkastuslautakunta suosittaa, että palvelusetelin käytössä potilaita ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan. Suositus on vähän epäselvä ja tarkoittaa, että palveluseteli pitäisi antaa jokaiselle, joka sen tarvitsee, mikä nostaa kustannuksia.
Kuvantamistutkimuksen odotusaika voi vaikuttaa siihen, miten nopeasti potilas pääsee leikkaukseen. Eri toimipisteiden välillä on huomattavia eroja ja keskimääräiset odotusajat ovat pidentyneet. Odotusajat vaihtelivat suuresti myös eri potilasryhmillä.
Hoitoon pääsyä odottavat HUSissa polven tai lonkan tekonivelleikkaukseen pääsyn tilanne on vaikea ja hoitojonot pitkiä. Tekonivelleikkausten vuosittainen tarve on noin 7 000, mutta niitä pystytään tekemään vain noin 3 000. Tyräleikkauksia tehdään noin 3 300, mutta tarve olisi suurempi. Kaihileikkauksia pystytään tekemään omana tuotantona vuosittain noin puolet tarvittavista noin 14 000–15 000 leikkauksesta. Kaihileikkauksia ei luokitella kiireellisiksi huolimatta siitä, että näkökyvyn säilyttäminen ylläpitää potilaan toimintakykyä.
Nykyisillä resursseilla ei palvelutarpeeseen kyetä vastaamaan riittävissä määrin. Tarkastuslautakunta suosittaakin HUSin yhtymäkokousta varmistamaan, että HUSin rahoitus on tasolla, jolla turvataan lain mukainen ja potilaiden yhdenvertainen hoitoon pääsy.
Hoitoon ohjauksen lähtökohtana Uudellamaalla on niin kutsuttu yhden jonon periaate eli Uudenmaan alueella kaikki erikoissairaanhoidon lähetteet asetetaan samaan jonoon. Yhden jonon periaatteesta huolimatta tilanteet vaihtelevat eri hyvinvointialueilla. Tarkastuslautakunta suosittaa toteuttamaan yhden jonon periaatetta nykyistä laajemmin.
Miten hoidon saatavuutta on yritetty parantaa
Leikkauksia ei voi tehdä, jos ei ole leikkaavia lääkäreitä. Esimerkiksi vuonna 2024 tekonivelkirurgiasta puuttui 12 erikoislääkäriä. Vuonna 2023 avatussa Siltasairaalassa on 16 leikkaussalia, mutta niistä on saatu avattua vain 8.
Ostopalveluilla ja henkilöstön lisätöillä on pystytty parantamaan hoidon saatavuutta, mutta toisaalta niitä on vähennetty säästösyistä.
Koska HUSin jonot ovat pitkiä, moni haluaa hoitoon Tampereelle hyvinvointialueiden omistamaan Tekonivelsairaala Coxaan. Vuonna 2024 siellä hoidettiin 1 700 HUS-alueen asukasta ja HUS maksoi hoidon kustannukset Coxalle.
HUSssa tyräleikkaukset toteutetaan omana tuotantona eikä ostopalveluja tai palveluseteleitä ole käytetty.
Voivatko asiakasmaksut vaarantaa yhdenvertaisuuden?
Tarkastuslautakunnan muistiossa ei käsitellä julkisen sektorin asiakasmaksuja, mutta pidän niitä tärkeinä, koska asiakasmaksuja maksavat eniten iäkkäät, huono-osaiset ja pienituloiset.
Perusterveydenhuollossa maksuja nostettiin tänä vuonna 22,5 prosenttia ja erikoissairaanhoidossa 45 prosenttia. Vuonna 2024 maksuja korotettiin keskimäärin 20 prosenttia. HUS ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue perivät pääosin asetuksen sallimia enimmäismaksuja.
HUSissa tasamaksua ei peritä takuueläkkeen saajilta eikä potilailta, joilla on käräjäoikeuden velkajärjestelypäätös. Muut huojennushakemukset hylätään. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella huojennuksia myönnetään vain tulosidonnaisista maksuista eikä vapautusta voi saada tasamaksuista. Takuueläkkeen saajan on varmaan vaikea ymmärtää, miksi hyvinvointialue ei myönnä huojennusta tasamaksuista, mutta HUS vapauttaa automaattisesti.
Vuonna 2024 yli 524 000 julkisen sektorin asiakasmaksua laitettiin ulosottoon, lähes 19 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kokonaisuudesta on muodostunut kohtuuton ja hallinnollisesti kallis etenkin, kun kaikkia maksuja ei saada perittyä ulosoton kautta (tästä ei löydy tietoja). Ulosotto johtaa maksuhäiriömerkintään ja vaikeuttaa lainan, vuokra-asunnon tai osamaksusopimuksen saamista. Yhdenvertaisuus vaarantuu, jos vähävaraisilla ei ole varaa palveluiden käyttöön.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen varavaltuutettu, espoolainen Hannele Kerola