Keskustelu kävi vilkkaana, kun Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä vieraili lähisuhde- ja väkivaltatyön yksikössä, Omatilassa, Espoossa. Yksikön viesti päättäjille oli selkeä: apua hakevat naiset ja tytöt kohtaavat yhä vakavampaa ja raaempaa lähisuhdeväkivaltaa.
Omatila on toiminut vuodesta 2013 matalan kynnyksen tukipaikkana lähisuhdeväkivaltaa kokeneille. Palveluun voi hakeutua nopeasti ilman raskasta byrokratiaa.
Viime vuonna Omatilassa oli 319 asiakasta. Heistä 303 oli naisia ja tyttöjä ja 16 miehiä ja poikia. Henkilöstön mukaan todellinen avuntarve on tilastoja suurempi.
Johtava sosiaalityöntekijä Jaana Tuomi-Karén kertoo aluevaltuutetuille väkivallan vakavoituneen.
”Naisiin kohdistuu yhä rajumpaa väkivaltaa kumppanin taholta, ja tilanteet voivat olla hengenvaarallisia. Tavoitteemme on auttaa mahdollisimman varhain, ennen kuin tilanne kärjistyy. Samalla suojellaan lapsia väkivallalta, sen uhalta ja näkemiseltä.”
Matalan kynnyksen palvelussa apu pyritään järjestämään viikon sisällä, usein jopa seuraavalle päivälle. Tarjolla on keskusteluapua, neuvontaa ja ohjattuja vertaistukiryhmiä. Tarvittaessa järjestyy myös turva-asunto salaisessa osoitteessa väkivaltakierteen katkaisemiseksi.
”Meille soittavat naiset ovat usein hyvin vaikeassa tilanteessa. Väkivalta on voinut jatkua pitkään, ja huoli lapsista ja toimeentulosta on suuri. Joukossa on myös ns. hyväosaisia ja korkeasti koulutettuja sekä yhä enemmän nuoria naisia, jotka kokevat väkivaltaa seurustelusuhteissa,” Tuomi-Karén kuvaa.
Lisää ymmärrystä lähisuhdeväkivallan vaikutuksista
Palveluyksikköpäällikkö Malena Segercrantz arvioi, että kun perheiden taloudellinen ahdinko lisääntyy, se heijastuu myös väkivaltatyöhön.
”Lapsiperheköyhyys ja toimeentulotuen kiristykset lisäävät kuormitusta. Kun arjen paine kasvaa, myös konfliktit kärjistyvät.”
Segercrantzin mukaan lähisuhdeväkivalta on edelleen ilmiö, josta vaietaan liikaa. Hän toivoo laajempaa ymmärrystä eri viranomaisille ja toimijoille.
”Teemme yhteistyötä poliisin kanssa, mutta näkökulmat tulevat eri lainsäädännöistä. Lähisuhdeväkivallassa ei ole kyse vain yksittäisestä teosta, vaan ilmiöstä, jolla on pitkäkestoiset seuraukset perheille ja koko yhteiskunnalle.”
Hän peräänkuuluttaa lisää koulutusta lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen myös oikeuslaitokselle ja terveydenhuollon henkilökunnalle.
Omatilan työntekijöiden kertomat tositilanteet tekivät vaikutuksen aluevaltuutettuihin
”On pysäyttävää kuulla, kuinka vakavista tilanteista on kyse. Palvelun nopeus ja matala kynnys ovat kirjaimellisesti elintärkeitä. Näistä ei voi säästää”, valtuustoryhmän puheenjohtaja Eeva Hiila sanoo.
Valtuutettu Helena Tiitistä huolestuttaa perheiden tilanneet ja hän näkee paljon parannettavaa viranomaisyhteistyössä.
”Tilastot kertovat paljon, mutta henkilökunnan kuvaukset arjesta kertovat vielä enemmän. Tarvitsemme parempaa viranomaisyhteistyötä ja koulutusta kaikille toimijoille, jotka kohtaavat lähisuhdeväkivallan uhreja.”