Helmikuun aluevaltuuston kokouksessa 24.2. päättäjämme jättivät useita valtuustoaloitteita ja valtuustokysymyksiä. Löydät nämä tästä artikkelista
- Valtuustoaloite: Länsi-Uudenmaan sosiaalipalveluiden neuvonnan puhelinpalveluiden (aikuisten sosiaalipalvelut, lapsiperheiden sosiaalipalvelut, vammaispalvelut) aukioloaikojen pidentäminen sekä puhelimitse tarjottavan asiakaspalvelun saatavuuden parantaminen (Valkeapää Terhi)
- Valtuustoaloite: Länsi-Uudenmaan aikuisten sosiaalipalveluiden walk-in -palvelut saataville laajemmin hyvinvointialueella (Valkeapää Terhi)
- Valtuustokysymys ikääntyneiden palveluiden laadusta (Laine Aino ja koko sd-valtuustoryhmä)
- Talousarvioaloite etsivän vanhustyön resursoinnin vahvistamiseksi (Salovaara Taru)
- Valtuustokysymys ammattimaisen tulkkauksen järjestämisestä sote-palveluissa (Habiba Ali ja Immonen Ella)
- Valtuustoaloite raudanpuutteen tunnistamisen ja hoidon parantamiseksi (Felipe Sini)
- Valtuustoaloite: Hoitopolku pre-eklampsiaan eli raskausmyrkytykseen (Laine Aino ja Ira Hietanen-Tanskanen)
Sosialidemokraattinen aluevaltuustoryhmä, valtuutetut Laine ja Salovaara: Valtuustokysymys ikääntyneiden palveluiden laadusta
Väestön ikääntyessä yhä suurempi osa asukkaista tarvitsee erilaisia tuettuja asumisratkaisuja sekä erilaisia hoiva- terveys- ja hoitopalveluita. Samalla vanhusten palveluihin kohdistuu kasvavia odotuksia sekä palvelun laadun että kustannustehokkuuden osalta.
Julkisessa keskustelussa on noussut esiin hyvin vakavia epäkohtia vanhusten hoivassa Suomessa. Hyvinvointialueen asukkailla on kasvava huoli vanhusten hyvinvoinnista, hoidon laadusta, henkilöstön riittävyydestä ja jaksamisesta, sekä siitä, miten hyvin hoiva vastaa ikääntyneiden ja heidän omaistensa tarpeisiin. Puutteet henkilöstön riittävyydessä, osaamisessa ja työyhteisön turvallisuuskulttuurissa voivat altistaa liiallisille rajoitustoimille, vaaratapahtumille ja läheltä piti -tilanteille. Tiedolla johtamisen merkitys korostuu, kun käytössämme on entistä enemmän mittareita ja seurantatietoa toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta.
Valtuuston tehtävänä on huolehtia siitä, että ikääntyneiden palvelut ovat laadukkaita, turvallisia, inhimillisiä ja terveyttä edistäviä.
Me allekirjoittaneet valtuutetut kysymme:
- Onko alueella selvitetty asiakkaiden ja omaisten kokemuksia pääsystä hoivapalveluiden piiriin ja asiakkuudesta hoivapalveluissa (asumisyksiköt, yhteisöllinen asuminen, kotihoito)? Jos on, mitä tuloksista on selvinnyt? Onko omien ja ulkoistettujen palveluiden välillä havaittavissa eroja asiakkaiden ja omaisten tyytyväisyydessä?
- Miten RAI-mittareista saatava informaatio, kuten asukkaiden toimintakyky ja kaatumisten määrä, vaikuttaa tällä hetkellä yksiköiden resursointiin ja toiminnan kehittämiseen?
- Miten hyvin toteutuu ikääntyneen palveluasuminen omalla paikkakunnalla lähellä omaisia?
- Onko vaaratilanneilmoitusten määrissä havaittu muutoksia? Mitä ovat keskeisimmät myötävaikuttavat tekijät vaaratilanteissa ja läheltä piti -tilanteissa? Mitkä ovat keskeisimmät kehityskohteet vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseksi?
- Millaisia puutteita omavalvonnassa on havaittu omissa toimipisteissä ja ostopalveluissa? Pystytäänkö nykyisellä resursoinnilla puuttumaan riittävällä tavalla havaittuihin puutteisiin?
- Millaisia ovat henkilöstötyytyväisyyskyselyjen tulokset ikääntyneiden palveluissa? Miten paljon henkilöstöllä on sairaspoissaoloja verrattuna koko LUVNin tilastoihin?
- Millaista koulutustarvetta henkilöstöllä on tunnistettu? Miten koulutukset toteutuvat?
Sd-valtuustoryhmän puolesta,
Aino Laine ja Taru Salovaara
Terhi Valkeapää valtuustoaloite:
Länsi-Uudenmaan sosiaalipalveluiden neuvonnan puhelinpalveluiden (aikuisten sosiaalipalvelut, lapsiperheiden sosiaalipalvelut, vammaispalvelut) aukioloaikojen pidentäminen sekä puhelimitse tarjottavan asiakaspalvelun saatavuuden parantaminen
Länsi-Uudenmaan sosiaalipalveluiden neuvonnan asiakaspalvelu puhelimitse on avoinna arkisin klo 9.00 – 12.00. Tänä aikana asiakkaalla on mahdollisuus soittaa palvelunumeroihin, jonne asiakkaan numero jää muistiin ja siirtyy takaisinsoittopalveluun. Asiakkaan on mahdollista jäädä jonottamaan, mutta jonotus on maksullista eikä näin ollen mahdollista useimmille asiakkaille. Asiakkaan mahdollisuus tavoittaa sosiaalipalveluista työntekijää virka-aikaan puhelimitse on vähintäänkin haastavaa. Lunnan kautta asiointi ei ole mahdollista kaikille asiakkaille, joten puhelinpalveluiden parantaminen on sujuvan sekä oikea-aikaisen asiakastyön saavuttamiseksi väistämätöntä.
LUVNin strategiassa yhtenä muutoslupauksena on asiakaslähtöisemmät ja sujuvammat asiakaspolut. Nykyinen sosiaalipalveluiden neuvonnan puhelinpalveluiden aukioloajat eivät vastaa tähän muutoslupaukseen.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että LUVN ottaa käyttöön sosiaalipalveluiden neuvonnan puhelinpalveluissa (aikuisten sosiaalipalvelut, lapsiperheiden palvelut, vammaispalvelut) takaisinsoittomahdollisuuden lisäksi asiakkaalle maksuttoman jonotuksen sekä laajentaa puhelinpalveluiden aukioloaikoja klo 9.00 – 15.00 välille.
Terhi Valkeapää Valtuustoaloite:
Länsi-Uudenmaan aikuisten sosiaalipalveluiden walk-in -palvelut saataville laajemmin hyvinvointialueella
Länsi-Uudenmaan aikuisten sosiaalipalveluiden walk-in -palvelut keskittyvät tällä hetkellä Espooseen, jossa walk-in palvelu on avoinna ma-pe klo 9-15. Tämän lisäksi walk-in palvelua on ainoastaan Raaseporissa torstaisin klo 12-14 sekä Lohjalla tiistaisin klo 12-14.
LUVNin strategiassa yhtenä muutoslupauksena on asiakaslähtöisemmät ja sujuvammat asiakaspolut. Aikuisten sosiaalipalveluita tarvitsevilla asiakkailla on useimmiten monitahoisia haasteita ja tilanteita, joihin he tarvitsevat ratkaisua nopeasti, koko hyvinvointialueella. Tällä hetkellä walk-in -palveluiden aukioloajat ovat riittävät vain Espoossa. Lunnan kautta asiointi ei sovellu kaikille aikuisten sosiaalipalveluiden asiakkaille ja puhelinpalveluiden riittämättömyys sekä ruuhkautuminen jättää asiakkaat ilman palvelua ja apua akuuteissa tilanteissa. Tämä ei vastaa LUVNin muutoslupausta asiakaslähtöisyydestä sekä sujuvammista asiakaspoluista.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että LUVN laajentaa walk-in -palveluiden saatavuutta hyvinvointialueella sekä aukioloaikoja Raaseporin sekä Lohjan walk-in -palveluissa.
Habiba Ali ja Ella Immonen valtuustokysymys: Ammattimaisen tulkkauksen järjestämisestä sote-palveluissa
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluissa asioi naisia, joilla ei vielä ole riittävää suomen, ruotsin tai englannin kielen taitoa. Näissä tilanteissa tulkkaus on välttämätön edellytys sille, että asiakas ymmärtää häntä koskevat asiat ja voi ilmaista tarpeensa, huolensa ja kokemuksensa. Käytännössä on kuitenkin tilanteita, joissa tulkkina toimii paremmin palvelukieltä puhuva asiakkaan omainen tai läheinen, kuten puoliso, muu sukulainen tai jopa lapsi. Etenkin käytäntö, jossa miespuolinen tuttu osallistuu asiakastilanteisiin ja hoitaa tulkkauksen voi vaarantaa erityisesti vieraskielisen naispuolisen asiakkaan oikeudet ja mahdollisuuden tulla kuulluksi omana itsenään. Tällaista ei saisi hyväksyä.
Läheisten/muiden kuin ammattilaisten toimiessa tulkkina viesti voi vääristyä, jäädä puutteelliseksi tai asiakkaan oma ääni voi vaimentua. Jokaisella hyvinvointialueen asukkaalla tulee olla oikeus tarvitsemiinsa turvallisiin ja ammattimaisiin sote-palveluihin, mukaan lukien tulkkaukseen. Kyse on yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta sekä eettisyydestä ja turvallisuudesta niin asiakkaan kuin henkilökunnankin näkökulmasta.
Me allekirjoittaneet valtuutetut kysymme, miten Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue varmistaa, että jokaisella tarvitsevalla asiakkaalla on tosiasiallinen mahdollisuus käyttää nimenomaan ammattitulkkia sosiaali- ja terveyspalveluissa? Miten varmistetaan, että asiakas saa tietoa oikeudestaan ammattitulkkaukseen? Millainen ohjeistus ja tuki henkilökunnalle on annettu tilanteisiin, joissa läheinen yrittää toimia tulkkina, vaikka se ei ole asiakkaan edun mukaista? Miten ammattitulkkien saatavuutta ja käyttöä seurataan ja resursoidaan, jotta käytännöt ovat yhdenvertaisia eri palveluissa eikä tulkin puute johda epäasianmukaisiin ratkaisuihin? Miten epäkohtiin puututaan?
Kirkkonummella
24.2.2026
Habiba Ali ja Ella Immonen (sd)
Aino Laine aloite: Hoitopolku pre-eklampsiaan eli raskausmyrkytykseen
Pre-eklampsia eli raskausmyrkytys on vakava raskaudenaikainen tila, joka koskettaa Suomessa arviolta 2–3 prosenttia synnyttäjistä eli n. 1800 naista vuosittain. Sairaus ei pääty synnytykseen, vaan siihen liittyy tutkitusti merkittäviä pitkän aikavälin terveysriskejä äideille. Pre-eklampsian sairastaneilla naisilla on synnytyksen jälkeen 2-6 kertainen riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Riski on suurimmillaan ensimmäisen kymmenen vuoden aikana synnytyksestä. Tästä huolimatta pre-eklampsian sairastaneiden pitkäaikainen seuranta ja ennaltaehkäisevä tuki on Suomessa ollut hajanaista ja osin puutteellista.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue on ensimmäisenä Suomessa ottanut käyttöön uuden, sydänliiton kanssa yhteistyössä toteutetun hoitopolun pre-eklampsian sairastaneille. Kyseinen hoitopolku tarjoaa synnytyksen jälkeen 10 vuotta kestävän seurannan sekä elintapaohjausta ja riskitekijöiden aktiivista tarkkailua. Hoitopolku alkaa jo synnytyssairaalasta ja jatkuu neuvolaan ja sen jälkeen perusterveydenhuoltoon. Hoitopolun avulla voidaan vahvistaa ennaltaehkäisyä, parantaa äitien terveyttä ja vähentää pitkän aikavälin sairastavuutta.
Hoitopolun käyttöönotto vahvistaisi ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja tukisi naisten terveyttä.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue selvittää mahdollisuutta ottaa käyttöön hoitopolun, joka sisältää pre-eklampsian sairastaneille elintapaohjausta, neuvontaa sekä keskeisten terveysarvojen kuten verenpaineen ja oleellisten veriarvojen seurannan.
24.2.2026 Aino Laine ja Ira Hietanen-Tanskanen
Taru Salovaara Talousarvioaloite etsivän vanhustyön resursoinnin vahvistamiseksi
Ihmisen elämän viimeiset elinvuodet ovat kalliita. Erityisen kalliita ne ovat muistisairailla riippumatta siitä, asuuko vanhus kotona vai laitoksessa. Kotihoito ei tule läheskään aina ympärivuorokautista hoitoa halvemmaksi, sillä asiakkaat käyttävät kotihoidon lisäksi paljon päivystystä, sairaaloita, päivätoimintaa ja lyhythoitojaksoja. (Pitkälä ja Jylhä 2019.)
Vanhusten hoidon tarve tulee kaksinkertaistumaan seuraavien vuosikymmenien aikana, ellei toimintakyvyn ylläpitämiseen ja muistisairauksien ennaltaehkäisyyn panosteta merkittävästi, sillä sekä toimintakyvyn heikkenemisellä että muistisairauksilla on valtava merkitys hoidon tarpeen ja kokonaiskustannusten kannalta. (Pitkälä ja Jylhä 2019.)
Yksi keino ennaltaehkäisyyn ja varhaisen tuen tarjoamiseen on etsivä vanhustyö. Etsivä vanhustyö on ennaltaehkäisevää, sosiaalista työtä, jonka tavoitteena on tavoittaa tuen tarpeessa olevat, usein yksinäiset vanhukset, jotka eivät itse osaa tai kykene hakeutumaan palveluiden piiriin (Vantaan ja Keravan hyvinvointialue). Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat yksinasuvat vanhukset. Vanhuksilla yksinasuminen lisää laitosasumiseen päätymisen riskiä sekä asumis- ja kotipalvelujen käyttöä (Kauppinen ym. 2014).
Etsivän vanhustyön tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen sekä arjen sujuvuuden ja turvallisuuden tunteen lisääminen.
Hyvinvointialueelta saadun tiedon mukaan nykytilanteessa etsivään vanhustyöhön ei ole käytettävissä omaa resurssia, vaan sitä tehdään osana esimerkiksi Seniori-infon puhelinpalvelutyötä ja Olkkari-toiminnan toiminnanohjaajien työtä. Koska etsivää vanhustyötä ei ole resursoitu omana toimintonaan, käytännössä jalkautuvaan työhön ikääntyvien pariin ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta, vaikka erityisen tärkeää olisi tavoittaa heidät, jotka eivät itse syystä tai toisesta hakeudu olemassa olevien palvelujen piiriin.
Etsivän työn lisäksi on tärkeää lisätä puolin ja toisin hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen, seurojen, oppilaitosten ja muiden vastaavien tahojen tuottamista palveluista, jotta ikääntyvät osataan ohjata parhaiten heidän tarpeitaan ja toiveitaan palvelevan palvelun piiriin.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että
· Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue lisää etsivän vanhustyön resursseja avaamalla vakansseja etsivään vanhustyöhön ja luo toimintamallin etsivän vanhustyön piiriin pääsemiseksi. Palvelun tulee myös olla käyttäjälleen maksutonta.
· Etsivää ja löytävää vanhustyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä yhteistyökumppaneiden, kuten järjestöjen ja alueen kuntien kanssa.
· Tieto etsivän vanhustyön palvelusta ja sen piiriin pääsemisestä lisätään hyvinvointialueen kotisivuille.
Sini Felipe valtuustoaloite koskien raudanpuutteen tunnistamisen hoidon parantamista
Raudanpuute ilman anemiaa on erityisesti naisia koskettava yleinen ongelma. Muun muassa runsaat kuukautiset, raskaudet ja imetykset ovat naisten raudanpuutteen kehittymiseen vaikuttavia asioita. Myös miehillä esiintyy
raudanpuutetta, yleensä taustalla voi olla sairaus. Oli syy mikä tahansa, raudanpuute on vakavasti otettava, pahimmillaan työkyvyttömyyttä aiheuttava terveydelle haitallinen tila.
Raudanpuuteanemia ja raudanpuute ilman anemiaa voivat oireilla voimakkaastikin. Oireiden kirjo on laaja aina väsymyksestä sydämen rytmihäiriöihin ja aivotoimintojen heikkenemiseen. Raudanpuute voi aiheuttaa myös lievää kilpirauhasen vajaatoimintaa, jolloin ensisijaisesti tulisi hoitaa raudanpuutetta. Raudanpuutteeseen erikoistuneen lääkäri Esa Sopin mukaan raudanpuutteen mahdollisuus tulisi tarkistaa myös ennen long covidin, ADHD:n
tai kroonisen väsymysoireyhtymän diagnosointia.
Laboratoriomittausten alaraja normaalille ferritiinille on 13 μg, mutta kirjallisuudessa tyhjien rautavarastojen raja on käytännössä 30 μg ja moni oireilee vielä tätäkin korkeammilla arvoilla. Varastoraudan määrän tulisikin olla
vähintään 100 μg. Raudanpuute ry:n mukaan “rautavarastot ovat tyhjät, kun ferritiini on pienempi kuin 30 μg/l. Kroonisessa sydämen vajaatoiminnassa, munuaisten vajaatoiminnassa ja tulehduksellisissa suolistosairauksissa
ferritiinipitoisuus alle 100 μg/l tai transferriinin saturaatio alle 20 % osoittavat asiantuntijasuosituksen mukaan raudanpuutetta.”
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on tullut asukkailta palautteita, ettei raudanpuutteen oireita oteta perusterveydenhuollossa vakavasti. On lääkäristä kiinni, saako potilas lähetettä varastoraudan (ferritiini) mittaukseen, tai hoitoa poikkeavaan arvoon ja sen aiheuttajaan. Monesti myös katsotaan vain hemoglobiiniarvoon, joka ei kerro raudanpuutteesta ilman anemiaa. Julkisessa terveydenhuollossa on mahdollisuuksia parantaa raudanpuutteesta kärsivien elämänlaatua ja palauttaa myös työkykyä, mikäli asiaan suhtaudutaan vakavasti, raudanpuutteen tunnistamista ja hoitoa kehitetään ja potilas saa tarvittavan seurannan. Raudanpuutteen syiden hoitoon tulee myös panostaa.
Me allekirjoitetut valtuutetut esitämme, että raudanpuutteen tunnistamiseen ja
hoitoon panostetaan muun muassa seuraavin keinoin:
- Hoitohenkilöstölle tarjotaan koulutusta raudanpuutteesta ja raudanpuutteesta
ilman anemiaa, panostaen tunnistamiseen ja hoitoon - Diagnostiikkaa yhtenäistetään ja ferritiiniä mitataan aktiivisesti oireisilla
potilailla - Raudanpuutteen syyt selvitetään aina poikkeavan tuloksen (alle 30 μg)
myötä, tai muuten selvästi vielä arvoilla 50-60 μg oireilevien potilaiden
kohdalla - Raudanpuutteen hoidosta laaditaan yhtenäiset ohjeet potilaiden tasapuolisen
hoidon ja kohtelun varmistamiseksi - Rautainfuusioiden tarjoaminen, kun tablettimuotoinen lisärauta ei sovellu
potilaalle
Kirkkonummella 24.2.2026
Sini Felipe
Vastaa