Kolme vuotta sitten aborttilakia uudistettiin niin, että raskaudenkeskeytykseen ei enää tarvitse esittää erityistä syytä. Nyt hallituksen esitys asiakasmaksujen muuttamisesta uhkaa tuoda tämän periaatteen rinnalle uuden eriarvoisuuden: omasta pyynnöstä tehtävä kirurginen raskaudenkeskeytys voisi olla maksullinen, kun lääketieteellisestä syystä tehtävä kirurginen keskeytys olisi maksuton.

Pidämme linjausta ongelmallisena. Suomessa lähes 99 prosenttia raskaudenkeskeytyksistä tehdään lääkkeellisesti. Raskaudenkeskeytyksen yhteydessä perittävä vastaanottomaksu on noussut tämän hallituskauden aikana 46 eurosta 78,40 euroon, mikä tarkoittaa noin 70 prosentin kasvua. Samaan aikaan kirurgisen keskeytyksen maksu on noussut noin 230 eurosta 257 euroon eli noin 12 prosenttia.

Raskaudenkeskeytystä hakeva henkilö ei voi itse päättää, toteutetaanko keskeytys lääkkeellisesti vai kirurgisesti, vaan hoitotapa määräytyy lääketieteellisin perustein. Siksi hoitomuoto ei saa määrittää sitä, joutuuko keskeytyksestä maksamaan. Vastaanottomaksu peritään myös ennen mahdollista kirurgista keskeytystä, joten kustannukset kohdistuvat kaikkiin raskaudenkeskeytystä hakeviin.

Asiakasmaksut ovat nousseet jo merkittävästi ja monelle ne muodostavat todellisen taloudellisen kynnyksen hoitoon hakeutumiselle. Siksi on kohtuutonta kohdistaa lisämaksuja pienelle joukolle naisia vain sillä perusteella, että omasta tahdosta tehty raskaudenkeskeytys vaatii kirurgisen toimenpiteen. Maksuttomien palvelujen lisääminen on oikea suunta, mutta sama periaate tulisi ulottaa kaikkiin asiakasmaksuihin.

Uudenmaan hyvinvointialueiden demarit vaativat Hus-yhtymää luopumaan kaikkien kirurgisten raskaudenkeskeytysten maksuista palvelujen yhdenvertaisuuden ja naisten itsemääräämisoikeuden turvaamiseksi.

Maksuvapautuksen rajaaminen ainoastaan terveydellisiin syihin voi sulkea esimerkiksi raiskauksen uhrit maksuvapautuksen ulkopuolelle.

Vaikka muutos koskisi vain pientä joukkoa naisia, arviolta noin 1–2 prosenttia raskaudenkeskeytystä hakevista, kyse on tärkeästä periaatteesta. Emme hyväksy eriarvoistavaa politiikkaa, joka käytännössä palauttaa raskaudenkeskeytyksen perusteiden arvioinnin osaksi palvelujärjestelmä.

Uudenmaan hyvinvointialueiden aluevaltuustojen puheenjohtajat,

Eeva Hiila, Länsi-Uusimaa
Pirja Vitikka, Keski-Uusimaa
Jari Sainio, VantaaKerava
Jenna Perokorpi, Itä-Uusimaa