Ruoka-apu on monelle ihmiselle välttämätön tuki tilanteessa, jossa oma toimeentulo ei riitä kattamaan kaikkia arjen menoja.

Ruoka-aputoimintaa rahoitetaan kohdennetulla valtionavustuksella, jota voivat hakea kunnat ja hyvinvointialueet. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle on tähän tarkoitukseen myönnetty 103 300 euroa, josta 15 prosenttia on ollut käytettävissä hankkeen hallinnointiin.

Käytännössä hävikkiruuan varassa toimivan ruoka-avun toteuttamisesta ovat kuitenkin vastanneet ennen kaikkea vapaaehtoiset. He tekevät valtavan ja korvaamattoman työn huolehtimalla ruuan vastaanottamisesta, lajittelusta, kuljettamisesta ja jakamisesta. Ilman heidän panosta ruoka-avun jakelu ei yksinkertaisesti toteutuisi.

Saatavilla olevaa tukea ei pidä jättää hakematta

Itä-Uudellamaalla hyvinvointialue toimii ruoka-apuhankkeen hallinnoijana kaksivuotisessa hankkeessa vuosina 2025–2026. Nyt, vain kaksi viikkoa ennen ensi vuoden rahoitushaun määräaikaa, aluehallitukselle ilmoitettiin, ettei alueella ole mahdollisuutta hakea avustusta vuodelle 2027.

Kuntien kanssa on käyty joitakin keskusteluja kevään aikana, mutta konkreettista ratkaisua ei ole syntynyt. Näin koko ruoka-avun jatko on vaarassa jäädä tyhjän päälle.

Perusteluna on hyvinvointialueen talouden tasapainottamisohjelma. Vaikka valtio on myöntänyt rahoituksen, kaikkia hankkeen hallinnointikuluja ei ole pystytty kattamaan. Tämän vuoksi avustusta ei esityksen mukaan haettaisi lainkaan.

Talouden tasapainottaminen on välttämätöntä, mutta sen varjolla ei voida perustella mitä tahansa. Kaikkia lakisääteisten palvelujen ulkopuolisia toimintoja ei voida kohdella samalla tavallaerityisesti silloin, kun kyse on toiminnasta, joka tukee kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ja jonka toteuttamiseen on saatavilla valtion rahoitusta.

Aluehallitus velvoitti yksimielisesti viranhaltijat jatkamaan neuvotteluja kuntien kanssa ruoka-apuhankkeen rahoitushausta ja pyytämään kunnilta asiasta virallisen kannan.

Olennaista on, että joko yksi kunta tai hyvinvointialue hakee avustusta, jolla ruoka-avun jatkuvuus voidaan turvata myös vuonna 2027. Jos kunnat eivät ota tästä koppia, mikä voi tässä aikataulussa olla haastavaa, hyvinvointialueen on arvioitava, voidaanko hankkeen hallinnointi toteuttaa valtionavustuksen puitteissa. Samalla on syytä kysyä, käytämmekö käytettävissä olevat resurssit tässä kokonaisuudessa viisaasti.

Tällaisia asioita ei pidä tuoda päättäjille vain tiedoksi. Ne ovat juuri niitä kysymyksiä, joissa tarvitaan päättäjien arvovalintoja.

Olisi kohtuutonta, että vapaaehtoisten vuosien ajan rakentama arvokas työ vaarantuisi vain siksi, ettei saatavilla olevaa valtionavustusta haeta.

Ruoka-avun tarvitsijat eivät katoa mihinkään, eikä vapaaehtoisten panosta saa pitää itsestäänselvyytenä.

Tapani Eskola, SDP
Aluehallituksen 1. varapuheenjohtaja