Poliklinikka- ja päiväkirurgiamaksut ovat lähes kaksinkertaistuneet vuoden 2023 jälkeen. Myös terveyskeskuslääkärin vastaanottomaksu ja hammaslääkärin perusmaksut ovat nousseet yli 20 prosenttia. Keväällä 2026 hallitus päätti ottaa käyttöön täysin uusia maksuja leikkauksista ja erilaisista tutkimuksista.

 Samaan aikaan tuhannet asiakasmaksut päätyvät ulosottoon. Onko hoitoon pääsystä tulossa vain hyvätuloisten oikeus?

Asiakasmaksujen korotukset näkyvät nyt suoraan monen arjessa. Yhä useampi pienituloinen eläkeläinen, lapsiperhe ja työtön joutuu pohtimaan, riittävätkö rahat ruokaan, lääkkeisiin tai lääkärissä käyntiin. Kun laskut kasaantuvat ja päätyvät ulosottoon, moni siirtää hoitoon hakeutumista tai jättää käynnin kokonaan väliin.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella yli 18 000 asiakasmaksua päätyi ulosottoon vuonna 2024. Määrä kasvoi selvästi edellisestä vuodesta.

– Suuret ulosottoluvut viittaavat siihen, että suuri määrä ihmisiä joutuu taloudelliseen ahdinkoon terveydenhuollon maksujen vuoksi, aluevaltuutettu Harri Lepolahti toteaa.

Samaan aikaan vain hyvin harvoissa tapauksissa asiakasmaksuja alennettiin tai jätettiin perimättä.

Asiakasmaksut osuvat kovimmin pienituloisiin

Asiakasmaksut kasaantuvat erityisesti ihmisille, jotka tarvitsevat eniten hoitoa ja palveluja. Juuri heillä on usein myös taloudellinen tilanne kaikkein tiukin.

– Esimerkiksi toimeentulotukea saavat asiakkaat maksavat asiakasmaksuja muuta väestöä useammin ja penituloiset maksavat enemmän suhteessa tuloihinsa, Lepolahti sanoo.

Hän arvelee, että monelle muutaman kympin terveyskeskusmaksu voi tarkoittaa sitä, että rahaa jää vähemmän ruokaan, lääkkeisiin tai muihin välttämättömiin menoihin.

Lepolahti muistuttaa laista, jonka mukaan asiakasmaksua pitää alentaa tai jättää se kokonaan perimättä, jos maksu vaarantaa ihmisen tai perheen toimeentulon. Ihmistä ei pitäisi ohjata hakemaan toimeentulotukea silloin, kun maksu voidaan jättää perimättä jo alun perin.

– Tätä säädöstä ei ole noudatettu johdonmukaisesti ja yleisesti. Se on ollut laajasti tuntematon, heikosti ohjeistettu ja vähän sovellettu lainkohta.

Lepolahden mukaan moni ei yksinkertaisesti tiedä, että heillä on oikeus hakea maksujen alentamista tai vapautusta.

– Osa ei myöskään jaksa tai pysty hakemaan sitä. Tämä on huolestuttavaa, sillä jokaisella on perustuslaissa taattu oikeus tarvitsemiinsa sosiaali- ja terveyspalveluihin riippumatta siitä, kuinka paljon rahaa on.

SDP:n ratkaisut

1.  Asiakkaalle kerrotaan aktiivisesti oikeudesta hakea vapautusta tai huojennusta maksuista. Avun saaminen ei saa riippua siitä, osaako ihminen hakea sitä.

2.  Asiakasmaksukaton täyttyminen tunnistetaan automaattisesti, ja asiakkaalle kuuluvat vapautukset maksuista myönnetään ilman erillistä hakemusta.

3.  Hoitoon pääsy turvataan kaikille tulotasosta riippumatta. Asiakasmaksuja ei koroteta tavalla, joka estää ihmisiä hakeutumasta hoitoon.

Järjestelmä on monelle liian monimutkainen

Julkisen puolen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuissa on käytössä myös maksukatto. Maksukaton tarkoitus on suojata erityisesti paljon palveluja tarvitsevia ihmisiä kohtuuttoman suurilta kustannuksilta. Kun asiakas on maksanut kalenterivuoden aikana tietyn summan asiakasmaksuja, osa palveluista muuttuu hänelle maksuttomiksi.

Asiakkaan on kuitenkin itse seurattava maksukaton täyttymistä ja haettava siitä todistus. Moni ei tiedä tästä oikeudestaan tai osaa hakea sitä.

Maksukatto ja mahdollisuus saada vapautus maksuista eivät riitä auttamaan kaikkia. OECD:n mukaan pienituloiset ja vaikeassa elämäntilanteessa olevat jäävät Suomessa tarvitsemansa hoidon ulkopuolelle useammin kuin muissa Pohjoismaissa.

Sairastuminen ei saa johtaa velkakierteeseen

Myös aluevaltuutettu ja aluehallituksen varapuheenjohtaja Irma Pahlman pitää asiakasmaksujen jatkuvaa kasvua paitsi hoitoa tarvitsevan ihmisen kannalta myös alueen talouden kannalta ongelmana.

– Jos ihminen jättää menemättä ajoissa lääkäriin maksujen vuoksi, terveysongelmat pahenevat ja lopulta tarvitaan ehkä jo erikoissairaanhoitoa, jolloin kustannukset kasvavat vielä suuremmiksi. Siksi asiakasmaksujen jatkuva korottaminen on lyhytnäköistä politiikkaa.

Pahlman muistuttaa, että hyvinvointivaltion tärkein tehtävä on pitää huolta ihmisistä silloin, kun he ovat heikoimmillaan. Sairastuminen ei saa johtaa velkakierteeseen tai siihen, että ihminen jää ilman tarvitsemaansa hoitoa.

– Keski-Uudellamaalla ei pidä hyväksyä kehitystä, jossa pienituloiset joutuvat jättämään lääkärikäyntejä väliin siksi, että asiakasmaksut jatkuvasti nousevat. Hoitoon pääsyn on oltava yhdenvertainen oikeus kaikille, ei etuoikeus niille, joilla on siihen varaa.