Suomessa noin 600 000 ihmistä elää gynekologisen sairauden tai oireyhtymän kanssa. Moni joutuu odottamaan diagnoosia pitkään ja osa ei saa sitä eikä sopivaa hoitoa koskaan.
Gynekologisten palvelujen heikko saatavuus ja sairauksien huono tunnistaminen ovat merkittäviä epäkohtia julkisessa terveydenhuollossa.
Tämä tarkoittaa sitä, että moni nainen jää ilman tarvitsemaansa tutkimusta, hoitoa tai seurantaa, vaikka kyse on usein vakavista ja elämänlaatua heikentävistä sairauksista.
Kätilö Eeva Hiila HUSista vahvistaa ongelman.
”Gynekologisten oireiden tutkiminen ja hoito tulisi aloittaa jo perusterveydenhuollossa, jotta palvelut olisivat kaikkien saatavilla. Terveyskeskuslääkäreiden gynekologista osaamista on vahvistettava ja heille on tarjottava mahdollisuus konsultoida gynekologia tarvittaessa. Näin varmistetaan, etteivät naiset jää yksin kipujen ja hoitoon liittyvien huolten kanssa.”
Esimerkiksi voimakkaat kuukautiskivut, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä PCOS, endometrioosi, vaihdevuodet, lantionpohjan oireet ja imetyksen aiheuttamiin hormonaalisiin muutoksiin liittyvä unettomuus ovat kaikki alidiagnosoituja ja alihoidettuja.
”Inhimillisen kärsimyksen lisäksi seuraukset työkyvyn heikkenemisen kautta kansantaloudelle ovat mittavat”, toteaa Aino Laine SDP:n valtuustoryhmästä ja jatkaa, ”lääkäreillä terveyskeskuksissa pitää olla riittävästi ymmärrystä ja osaamista gynekologisten sairauksien hoidosta.”
SDP:n tavoitteet Länsi-Uudellamaalla:
- Jokainen saa hyvää gynekologista hoitoa, eivät vain ne, joilla on siihen varaa.
- Varmistetaan terveyskeskuslääkärien riittävä osaaminen ja tarvittavat tutkimusvälineet, jolloin esimerkiksi gynekologisen ultraäänitutkimuksen tekeminen onnistuu jo terveyskeskuksessa.
- Terveyskeskuslääkäreille järjestetään hyvin toimiva mahdollisuus konsultoida gynekologian erikoislääkäriä oikeasta hoidosta.
Yksityinen gynekologi maksaa monelle liikaa
Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus tarpeelliseen terveydenhuoltoon, mutta gynekologisten palvelujen osalta Suomessa ollaan tilanteessa, jossa hoito on usein ostettava kalliiseen hintaan yksityiseltä lääkäriasemalta.
”Yksityisellä hoito voi maksaa useita satoja euroja tutkimuksineen. Tämä on käytännössä mahdoton tilanne erityisesti pienituloisille ja nuorille. Palveluita ei myöskään ole riittävästi syrjäseuduilla ja gynekologipalvelut on usein rajattu pois työterveyshuollosta”, aluevaltuutettu Ella Immonen muistuttaa.
Naisten kivut jäävät huomiotta
Tutkimukset osoittavat, että naisten kipuja ja oireita ylipäätään vähätellään terveydenhuollossa. Tämä on merkittävä tasa-arvo-ongelma. Hoitoa naisten oireisiin ja sairauksiin voi olla vaikea saada.
Terveyskeskuslääkäreiden osaamisessa gynekologisten sairauksien osalta on suurta vaihtelua, mikä vaikuttaa oireiden tunnistamiseen ja hoidon aloittamiseen.
”Esimerkiksi munasarjasyöpä, yksi tappavimmista syövistä, aiheuttaa usein vatsakipua ja turvotusta eli juuri niitä oireita, joita naisten kohdalla vähätellään liian usein”, sanoo aluevaltuutettu Taru Salovaara.
Potilasjärjestöjen saamista viesteistä käy ilmi, että perusterveydenhuollon vastaanotolla on käytävä useita kertoja ennen kuin saa lähetteen erikoissairaanhoitoon gynekologille. Tämä viivästyttää diagnooseja ja heikentää monien sairauksien ennustetta.
Nykyjärjestelmän puutteet ja ammattilaisten asenteet voivat johtaa oireiden vähättelyyn. Tämä taas hidastaa hoitoon pääsyä ja voi pahimmillaan vaarantaa potilaan hengen.
SDP:n valtuustoryhmä on jättänyt valtuustokysymyksen gynekologisten palvelujen saatavuudesta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella.
Vastaa