Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelujen verkostosta on käyty kevään mittaan paljon keskustelua. Palveluverkkoneuvotteluissa Sdp:lle keskeisintä oli varmistaa palvelujen saatavuus koko alueella ja mahdollisuus myös ammattilaisen kasvokkaiseen kohtaamiseen.
Hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn antoi esityksensä tulevaisuuden palvelujen verkostosta maaliskuun lopulla. Puolueiden väliset palveluverkkoneuvottelut alkoivat huhti-toukokuun vaihteessa, ja ryhmien neuvottelijoiden muodostama neuvottelutoimikunta pääsi esityksestä sopuun perjantaina 10.5.
Neuvotteluissa saatiin aikaan laaja sopu. Keskusta ja perussuomalaiset jättäytyivät pois viime metreillä. Neuvottelujen vetäjänä toimi Sdp:n aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Helena Marttila.
Sdp:lle keskeisintä oli varmistaa palvelujen saatavuus koko alueella ja säilyttää mahdollisuus myös ammattilaisen kasvokkaiseen kohtaamiseen liikkuvia palveluja ja tilojen yhteiskäyttöä kehittämällä.
– Ryhmämme pitää erityisen tärkeänä sitä, että koko alueella säilyy riittävästi toimipisteitä, joissa on mahdollista kohdata ammattilainen. Meille oli tärkeää huomioida linjauksissa myös heidät, joilla ei ole autoa, oli sitten kyse oikomishoitoja tarvitsevasta lapsesta tai alueen työntekijöistä, aluevaltuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja Sini Felipe kertoo.
Seinät eivät välttämättä säily entisellään, mutta tavoitteena on hyödyntää käytössä olevia tiloja monipuolisesti. Esimerkiksi oppilashuollon tiloja voidaan käyttää vastaanottotilana muuhunkin silloin, kun ne eivät ole opiskeluterveydenhuollon käytössä.
Palveluverkon linjaukset kuvaavat sitä, millä periaatteilla hyvinvointialueen palveluja kehitetään 5–10 vuoden aikajänteellä. Yksittäisten toimipisteiden osalta päätökset tehdään myöhemmin aluehallituksessa ja neuvotteluissa linjattiin myös periaatteita tulevalle päätöksenteolle.
Sdp:lle on tärkeää, että karsimista tai keskittämistä ei tehdä ennen kuin vaikutusten arvioinnit ja suunnitelmat korvaavista palveluista on tehty. Tulevaisuudessa hajanaista palveluverkkoa kootaan isommiksi yksiköiksi ja sen myötä laajennetaan esimerkiksi aukioloaikoja. Palveluja kehitetään myös niin, että yhä useammin palvelu tulee asukkaan luo joko liikkuvan työntekijän toimesta tai digitaalisesti.
– Esimerkiksi kotisairaala ja liikkuva sairaala pystyvät vastaamaan moniin päivystyksellisiin tarpeisiin. Hoivakodissa asuvaa ikääntynyttä ei tarvitse lähettää päivystykseen infektioepäilyn takia, vaan hoidon tarpeen arvio ja hoidon aloitus voidaan tehdä tutussa asuinympäristössä, Sini Felipe lisää.
Aluevaltuuston on määrä päättää palvelujen verkoston hyväksymisestä 11.6. kokouksessaan.
Lisätiedot:
Sini Felipe, aluevaltuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja
puh. 040 762 7542