Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen henkilöstö siirtyi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle monenlaisista kuntaorganisaatioista. Toimintakulttuurien yhteensovittaminen jatkuu edelleen ja palvelujen harmonisointi on vielä kesken. Kaikki asukkaat eivät vieläkään saa samoja palveluja läntisellä Uudellamaalla. Tilanne ei ole sote-säädöksien mukainen.
Asukkaiden tulee saada hyvinvointialueen palveluja yhdenvertaisesti. Sen toteutuminen edellyttää henkilöstömäärän tarkistamista ja asioista sopimista henkilöstön kanssa. Hyvinvointialue tarvitsee myös toimintaa rahoittavan valtion tukea ja ohjausta.
Marinin hallitus aloitti sote-henkilöstön saatavuuteen ja riittävyyteen liittyvän työn yhdessä työnantajien ja henkilöstöjärjestöjen kanssa. Työn tuloksena päätettiin seurata muun muassa hyvän työn edellytyksiä, työnjaon ja tehtävärakenteen kehittämistä, koulutusta, kansainvälistä rekrytointia ja työperäistä maahanmuuttoa, digitalisaatiota ja sen edellyttämää osaamista, palveluiden yhteensovittamista ja monialaista yhteistyötä sekä työn vaikuttavuutta. Näistä asioista laaditut mittarit piti yhteensovittaa hyvinvointialueiden ohjauksessa käytettävien mittareiden kanssa. Tuloksista ei ole toistaiseksi kerrottu päättäjille.
Nyt on aika edetä konkreettisiin toimenpiteisiin, jotta asukkaat saavat tarvitsemiaan palveluja yhdenvertaisesti. Myös työntekijöiden työssä jaksaminen on kovalla koetuksella. Muutoksista tulee aina koettelemuksia, ja työsuojelun toimivuudesta ja laadukkaasta johtamisesta tulee huolehtia erityisesti niissä tilanteissa.
Mutta mitä tekee hyvinvointialueita ohjaava valtio? Se vaatii alueita tasapainottamaan taloutta. Tilannetta ei helpota koronan vuoksi syntynyt hoito- ja hoivavelka eikä osaavasta ja ammattitaitoisesta työvoimasta käytävä kilpailu, jossa palkalla on merkitystä.
Maamme hallitus on asettanut tavoitteeksi, että sote-palveluja uudistetaan ja rahojen riittävyys turvataan. Milloin hallituksella on tarkoitus varmistaa ”aikuisten oikeasti”, että hyvinvointialueet voivat huolehtia niiden vastuulla olevista palveluista, laadukkaasta johtamisesta ja riittävästä henkilöstömäärästä? Nyt hyvinvointialueet on jätetty yksin viemään eteenpäin säästösuunnitelmiaan ja karsimaan terveysasemiaan. Valtion ohjaus on muutakin kuin säästöjen vaatimista.
Johanna Värmälä
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuutettu ja aluehallituksen jäsen, sairaanhoitaja (YAMK), hallintotieteiden maisteri