Blogivuorossa HUS yhtymähallituksen varajäsen ja aluevaltuuston jäsen Aino Laine otsikolla: Tarvitsemme pysyviä omalääkäreitä ja jatkuvuutta hoitoon”

Tarvitsemme pysyviä omalääkäreitä ja jatkuvuutta hoitoon

Terveysasemalla työskentely on tehnyt minusta vahvan omalääkärimallin kannattajan. Omalääkärin lisäksi myös omahoitajan ja muun hoitotiimin pysyvyys on tärkeää monille asiakasryhmille. Omassa työssäni mielenterveyspotilaiden kanssa juuri oman lääkärin pysyvyys on merkittävässä roolissa. 

Omalääkärimalli mahdollistaa pitkäaikaisen ja luottamuksellisen suhteen muodostamisen lääkärin ja potilaan välille. Lääkäri tuntee potilaan taustan, sairauksien historian ja elintavat, mikä helpottaa oikean diagnoosin tekemistä ja hoitosuunnitelman laatimista. Tämä ei ainoastaan paranna hoidon laatua, vaan myös säästää aikaa ja resursseja, kun potilas ei joudu selittämään samaa tilannetta useille eri lääkäreille. Lisäksi potilaan on helpompi sitoutua hoitoon ja vastuunotto omasta hoidosta voi lisääntyä. Tämän on arvioitu vähentävän kiireellisten käyntien ja sairaalahoitojen tarvetta pitkällä aikavälillä.

Viime vuosina olen herännyt siihen, kuinka absurdi nykytilanteemme on: Monilla potilailla ei ole ketään hoitavaa ammattilaista, joka tuntisi heidän taustansa ja tilanteensa. Myös omassa elämässäni, terveyshaasteiden kohdatessa, olen usein toivonut, että saisin kohdata lääkärin tai hoitajan, joka tuntee minut. Tämä on inhimillinen ja luonnollinen toive. 

Onneksi omalääkärimallin kehittämiselle löytyy tukea yli puoluerajojen, ja monilla rintamilla testataan ja suunnitellaan erilaisia malleja. Demareiden vaaliohjelmassa omalääkäri- ja omahoitajamallit ovat keskeisiä tavoitteita. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella selvitetään rinnakkain erilaisten omalääkärimallien toimivuutta. Perinteisen, terveyskeskuksessa työskentelevän omalääkärin lisäksi alueella pilotoidaan ammatinharjoittajamallia. Ensimmäinen ammatinharjoittajana toimiva lääkäri aloitti toimintansa Kalajärven terveysasemalla viime syksynä. Tavoitteena on saada lisää lääkäreitä mukaan pilottiin jo tänä keväänä.

Ammatinharjoittajamallissa lääkärit toimivat itsenäisinä ammatinharjoittajina terveysasemalla sen sijaan, että he olisivat hyvinvointialueen työntekijöitä. Tämä malli mahdollistaa lääkärille enemmän joustavuutta, mutta samalla se tuo mukanaan myös suuremman vastuun omasta toiminnasta ja asiakassuhteistaan. Lääkärillä on mahdollisuus luoda pitkäaikaisia potilassuhteita ja sitoutua syvemmin omaan työhönsä. Ammatinharjoittajalääkärin työparina toimii hyvinvointialueella töissä oleva sairaanhoitaja.

Suomessa uudenlainen, mutta esimerkiksi Euroopan maissa hyvinkin tyypillinen ammatinharjoittajamalli jakaa lääkäreiden mielipiteitä. Osa pitää mallia erittäin kiinnostavana, mutta osa suhtautuu siihen varauksella. Myös päättäjien keskuudessa malli herättää monenlaisia mielipiteitä. Vaikka ammatinharjoittajamallin alkuvaiheen kustannukset ovat suuremmat kuin terveyskeskuslääkäreillä, pitkällä aikavälillä voi syntyä säästöjä, mikäli lääkärit sitoutuvat potilaisiinsa ja hoitoon pysyvästi. Tällöin hoidon jatkuvuus voisi tuottaa toivottuja tuloksia sekä sairauksien hoidossa että ennaltaehkäisyssä.

Selvitämme tällä hetkellä erilaisten omalääkärimallien toimivuutta niin Länsi-Uudellamaalla kuin kansallisestikin. Eri malleja vertailemalla voidaan löytää Suomen terveydenhuoltoon parhaiten sopiva malli tai mallit. Parhaat ja kustannuksiltaan tehokkaimmat mallit pitää saada käyttöön Suomen laajuisesti. Hoidon jatkuvuuden parantaminen on keskeinen tavoitteemme seuraavalle valtuustokaudelle. Potilaalla on oikeus siihen, että terveydenhuollossa ammattilainen tuntee hänen tilanteensa.

kirjoittaja HUS yhtymähallituksen varajäsen ja aluevaltuuston jäsen Aino Laine

Kommentit

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *