18.4. Uusimaasta on luettavissa oppilaan vanhemman havainto terveystarkastusten puuttumisesta Itä-Uudellamaalla. Havainto on mielestämme oikea, sillä kouluterveydenhuollon heikko tilanne on todettavissa myös muun muassa kouluterveyskyselystä, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hyvinvointikertomuksesta sekä THL:n tilastoista.

Koska tilanne oli tiedossa, SDP:n valtuustoryhmä esitti vuoden 2024 talousarviokäsittelyssä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon 300 000 euron määrärahan lisäystä. Tällä olisi pystytty palkkaamaan kouluille lisää terveydenhoitajia, psykiatrisia sairaanhoitajia ja lääkäreitä.

Esityksemme hävisi valtuustossa äänestyksen, ja lisäys jäi ainakin tämän vuoden osalta tekemättä. Nyt lehtiartikkeliin liittyen hämmennystä herättää viime syksyn valmistelun näkemys, jonka mukaan asia olisi hallinnassa tai ainakin korjaantumassa. Esitystämme vastustaneet muiden puolueiden edustajat halusivat asiaan lisäselvityksiä. Käytännössä tämä tarkoittaa lisäresurssia aikaisintaan vuonna 2025, jos silloinkaan.

Terveystarkastusten puuttuessa terveyshuolia jää havaitsematta suurelta joukolta lapsia. Jos huolet eivät ilmene riittävän ajoissa, tämä vaikuttaa lapsen hyvinvoinnin lisäksi koko perheen jaksamiseen pitkän aikaa.

Mainitsemistamme jo tehdyistä selvityksistä ilmenee, että Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella terveystarkastukset eivät toteudu niin laadukkaasti kuin maassa keskimäärin 4. ja 5. luokan sekä 8. ja 9. luokan oppilaiden kohdalla. Lisäksi terveystarkastuksista puuttuu usein opettajien arvio opiskelijan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa.

Selvityksen mukaan alueen lapset ja nuoret kokevat terveydentilansa keskinkertaisemmaksi tai huonommaksi koko maahan verrattuna. He kokevat arjessa yksinäisyyttä, ulkopuolisuuden tunnetta ja jopa väkivaltaa. Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus on noususuuntainen indikaattori alueen nuorten keskuudessa. Avunsaannin ongelmiin nuoret kokevat vaikeaksi.

Kouluterveyskyselyn (2021) mukaan oppilaat kokivat, että kouluterveydenhoitajalle tai koulukuraattorille pääsy on ollut vaikeaa. Varsinkin ammatillisissa oppilaitoksissa oppilaat kokevat vaikeuksia päästä kouluterveydenhuollon vastaanotolle. Vuoden 2021 selvityksen mukaan myös kouluterveydenhuollon lääkäreillä on selvästi enemmän oppilaita vastuullaan kuin maassa keskimäärin. Tuolloin Itä-Uudellamaalla oli oppilaita lääkäriä kohden 3881, kun koko maassa vastaava luku oli 3529.

Lehteen haastateltujen kouluterveydenhuollon asiantuntijoiden mukaan nuorten ongelmiin tarttumista helpottaa jonkin verran nuorten mielenterveys- ja päihdeyksikkö Zempin toiminnan käynnistyminen. Tämä kaivattu moniammatillinen yksikkö tuo varmasti kaivattua lisäapua, mutta esimerkiksi hyvinvointialueelta puuttuu edelleen alle 12-vuotiaiden mielenterveysongelmia hoitava yksikkö. Emme usko, että ilman esittämiämme lisäresurssointia luvattoman huonoa tilannetta saadaan kuntoon.

Nyt tarvitaan todellisia tekoja eikä vain selvityksiä, joita muun muassa eräs määrärahaesitystämme vastustanut kokoomusedustaja edellispäivän Uusimaa-lehdessä pyytää. Pelkät selvitykset eivät lämmitä, kun lasten ja nuorten hätä on akuutti.

Tapani Eskola
Itä-Uudenmaan aluehallituksen 2. varapuheenjohtaja

Jenna Perokorpi
Itä-Uudenmaan aluehallituksen jäsen