Hyvä yleisö, arvoisat kuulijat,
91 vuotta meni, että tänne saatiin Mäntsälän Kapinasta kertova laatta. Helmi-maaliskuun 1932 tapahtumia
on syytä vaalia. Sillä jos emme tiedä millaisia polkuja Suomi nuorena demokratiana kulki ja kuinka ne
johdattivat tähän päivään, tulee nykyisyyden ja tulevaisuuden tutkimisestakin hankalaa.

Arvoisat kuulijat,
Sota ja levottomuudet ovat aina perustuneet kahtiajakoisuuteen. Mäntsälässä vastakkainasettelu kärjistyi
niin äärimmilleen, että sillä oikeutettiin väkivaltaa. Se, että toiset eivät suostuneet olemaan kokoontumatta
lailliseen kokoukseen, että sosialidemokraatit eivät suostuneet tottelemaan käskyä puhujan vaihtamisesta,
luopumaan omista arvoistaan ja vapaudestaan, riitti syyksi ampua kohti siviilejä. Ajatus tuntuu hurjalta.
Vaikka Mäntsälän kapinasta kuluneet vuosikymmenet ovat olleet pitkä aika muuttaa maailmaa, eivät
äärimmäiset ideologiat ole kadonneet Suomesta tai maailmalta.

Politiikan retoriikka on toisinaan hyvin kovaa. Sanan säilä iskee kuin hyökyaalto. Tutkimusten mukaan juuri
vihan vuoksi moni kokee, ettei yhteisten asioiden hoitamiseen osallistuminen olekaan heitä varten.
Demokratiassa vihapuhetta ei pidä sallia. Vihainen saa olla, sillä yhteiskunnan eriarvoisuus sattuu. Mutta
on eri asia kohdentaa kritiikki asioihin kuin ihmisiin henkilöinä. Henkilöity vihapuhe ja ääriliikehdintä
vaientaa, vihainen puhe sen sijaan voi antaa voimaa ja kannustaa korjaamaan epäkohtia.

Sanoilla on aina väliä, sillä puheesta on lopulta vain lyhyt matka tekoihin. Jokaisen mahdollisuus osallistua
päätöksentekoon ilman pelkoa, on olennainen osa demokratian perustaa.

Arvoisat kuulijat,
Lapuan liikkeen tavoitteena oli vaihtaa hallitusta ja myöntää presidentille vieläkin laajemmat oikeudet.
Kuten Sami (Karhu) kuvasi, on Euroopan historian näkökulmasta ainutlaatuista, että Suomelle ei tuolloin
käynyt pahemmin. Nuorista, ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntyneistä valtioista vain Suomi ja
Tsekkoslovakia säilyivät demokratioina.

Mutta mikä Suomessa oli niin ainutkertaista? Mikä ratkaisi, että kansanvalta voitti?
Syitä on monia. Ajattelen, että näistä on se, että kapinassa viestintä nosti päätään ensimmäistä kertaa
Yleisradion kautta poliittisesti vaikuttaen.

Svinhufvudin 2.3. pitämä puhe, jossa presidentti käski miehiä laskemaan aseensa, oli ensimmäinen
radiossa kuultu poliittinen vetoomus. Se tuntuu erityisen ajankohtaiselta huomiolta ajassa, jossa julkinen
keskustelu nostaa esiin äänenpainoja Yleisradion rahoituksen leikkaamisen ja jopa ohjelmatarjontaan
poliittisesti vaikuttamisen kautta.

Hyvät kuulijat,
demokratia tarvitsee tuekseen luotettavan median. Tärkeys korostuu ajassa, jossa fyysinen ja digitaalinen
maailma kietoutuvat toisiinsa vahvasti. Juuri näillä uusilla areenoilla ihmisten välinen polarisaatio uhkaa koviten. Riippumaton, faktapohjainen uutisointi on tälle arvokas vastapaino.

Internetin henkeä ei saada enää takaisin pulloon. Se läikkyy ihmisten arkeen, työpaikoille, kuntien ja valtion toimintaan sekä näkyy myös uuden ajan sodankäynnissä.

Median murros tarjoaa ihmisille aiempaa enemmän tapoja tuoda näkemyksiään esille. Internet tuo
maailman tapahtumat lähemmäs kuin mikään muu media aiemmin. Samalla se myös asettaa
medialukutaidolle ja ihmisten väliselle kanssakäymiselle uudenlaisia haasteita.

Hyvät kuulijat,
Olipa yhteiskunnan muutos mikä tahansa, on demokratian edellytyksenä pysyä mukana ajassa. Tänä
päivänä sitoutuminen puolueisiin on muuttunut, eivätkä ihmiset eivät enää kokoonnu yhteen vain yhteisen aatteen ja puolueen alle, vaan tiivistävät yhä useammin voimansa yksittäisempien asioiden kohdalla.

Vain tätä yhteiskunnallisen osallistumisen murrosta ymmärtämällä voimme pitää parlamentarismin seinät
leveällä ja katon korkealla; pitää kukin kiinni omista arvoistamme, mutta antaa myös muille oikeuden ja
mahdollisuuden samaan – demokratiaa ja oikeusvaltiota kunnioittaen.

Hyvät kuulijat,
Tänä päivänä moni seuraa maailmaa nopeasta uutisvirrasta. Näkymät ovat silloin kuitenkin rajallisia. Vauhti
jättää kuolleeseen kulmaan ymmärryksen historian kehityskuluista ja häivyttää vähitellen näkemystä siitä,
mistä olemme tulleet nykymuotoiseen yhteiskuntaan. Monet osallistumista koskevat trendit korostavat uutisvirran tempoa ja toisaalta myös demokratian haurautta.

Sukupolven toisensa jälkeen on jatkettava työtä yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien, vapaan
median ja kansalaisyhteiskunnan, rakentavan keskusteluilmapiirin, vahvan oikeusvaltion ja avoimen
hallinnon eteen. Vain näiden toteutuessa voidaan taata, että Mäntsälän kapina ei toistuisi.

Aivan lopuksi, hyvät kuulijat,
Nämä työväentalon rauniot ovat tänään arvokas paikka. Se, että historiaa vaalitaan osoittaa, että vapaan
yhteiskunnan arvoja ei voi tuhota väkivallalla.

Me emme unohda Mäntsälän kapinaa ja demokratian historiaa. Toivottavasti kukin toimimme myös niin,
ettei niin tapahtuisi enää koskaan. Demokraattinen oikeusvaltio tarvitsee puolustajiaan yhä edelleen,
vuoden jokaisena päivänä.