Länsi-Uudenmaan aluevaltuusto kokoontui tiistaina 16.4. Itse kokous oli lyhyt, sillä listalla olivat vain vuoden 2023 talousarvion poikkeamien käsittely, yhden aloitteen käsittely ja liuta eronpyyntöjä.

Talousarviopoikkeama on Länsi-Uudenmaan osalta hieman yli 33 miljoonaa euroa, mikä selittyy suurelta osin HUSille tehdystä reilun 31 miljoonan euron varauksesta. Eronpyyntöjen osalta käsittelyssä oli yksi Sdp:n ryhmää koskeva eronpyyntö, kun aluehallituksen varajäsen Juri Aaltonen oli jättänyt eronpyyntönsä. Hänen tilalleen aluehallituksen varajäseneksi valittiin kokouksessa Pentti Pulkkinen.

Aluevaltuutettu Taru Salovaara jätti kokouksessa aloitteen yksin asuvien palvelutarpeen selvittämisestä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Aloitetta kannatti 19 valtuutettua, joten se etenee vastattavaksi viranhaltijoille ja tulee myöhemmin käsiteltäväksi aluevaltuustoon.

– THL:n yksin asuvien hyvinvointia tarkastelevan raportin mukaan yksin asuvilla menee koko väestöä huonommin useimmilla mittareille mitattuna. Esimerkiksi työllisyysaste on matalampi, toimeentulo niukempaa, toiminta- ja työkyky huonompi ja kuolleisuus suurempaa. Samoin yksinäisyys, psyykkinen kuormittuneisuus ja masentuneisuus ovat yleisempiä. Julkisten palvelujen osalta yksin asuvat ovat yliedustettuina ainakin toimeentulotuen, päihdepalvelujen ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaissa. Nämä tiedot osoittavat, että palvelutarvetta on ja myös Länsi-Uudellamaalla sitä tulisi kartoittaa, Salovaara painottaa.

Yksin asuvien määrä on kasvanut 1990-luvulta alkaen merkittävästi. Jo lähes puolet asuntokunnista on yhden hengen asuntokuntia.

– Väestön ikääntyessä myös yksin asuvien määrä kasvaa. Kansallisen muistipalvelupolku-hankkeen loppuraportissa todetaan, että yksin asuvat ikääntyvät hakeutuvat muistitutkimuksiin liian myöhään ja siten myös saavat diagnoosin viivästyneesti. Yksin asuvan kohdalla kokonaisvaltainen tilanteen huomioiminen korostuu ja vaikka asiakas kieltäytyisi tarjotuista palveluista, tulisi jonkinlainen yhteys pitää yllä tilanteen seuraamiseksi muun muassa sairauden etenemisen ennakoimiseksi ja edunvalvonnan järjestämiseksi. Yksin asuva muistisairas saattaa tarvita jo varhaisessa vaiheessa erilaisia tukimuotoja pärjätäkseen kotona, Salovaara muistuttaa.

”Länsi-Uudellamaalla on menestymisen mahdollisuudet”

Ennen aluevaltuuston kokousta hyvinvointialueen luottamushenkilöt kokoontuivat yhteiseen seminaariin palveluverkon tiimoilta. Seminaarin alussa hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn näytti tilaston, joka osoitti kansalaisten luottamuksen terveydenhuoltojärjestelmään laskeneen muutamassa vuodessa 91 prosentista 59 prosenttiin.

Aluetutkija Timo Aro kuvasi kuinka Länsi-Uusimaa on vasta nyt siinä tilanteessa, jossa monet alueet ovat olleet 15-20 vuotta. Väestö ikääntyy voimakkaasti, mikä lisää palvelutarvetta ja täten myös kustannuksia. Samaan aikaan alueen väestö kasvaa voimakkaasti – vastaava tilanne on vain muutamalla alueella Suomessa. Aro painotti, että Länsi-Uudellamaalla ei ole kiirettä tehdä päätöksiä, sillä kaikilla mittareilla mitattuna menestymisen mahdollisuudet ovat suuret. Päätöksissä onkin syytä muistaa niiden pitkäaikaiset vaikutukset.

Seminaarissa kuultiin myös alueen työntekijöiden ja asukkaiden toiveista ja odotuksista digitaalisiin palveluihin sekä siitä, millä kulkuvälineillä ihmiset pääsääntöisesti palveluihin nykytilanteessa hakeutuvat. Seminaarissa esitettiin paljon kysymyksiä, jotka koottiin ylös ja niihin luvattiin vastauksia ennen palveluverkkoneuvottelujen alkua.

Kuka tahansa voi kommentoida palveluverkkoluonnosta Otakantaa.fi -palvelun kautta 29.4. saakka. Luonnos on parhaillaan lausuntokierroksella kunnissa ja sidosryhmillä. Puolueiden väliset neuvottelut palveluverkosta käydään toukokuun alkupuolella ja aluevaltuuston on määrä päättää palveluverkon kehittämisen linjauksista seuraavassa valtuuston kokouksessa 11.6.