Kirjailija Johan Wolfgang von Goethella on hieno ajatus: ”Kohtele ihmisiä kuin he olisivat koko potentiaalinsa, oma paras itsensä ja näin autat heitä tulemaan juuri siksi.” 

Tulkitsen tämän Goethen ajatuksen niin, että jos ihmiset jätetään painimaan yksin elämän eteen tuomien vaikeuksien kanssa, he eivät pysty toimimaan koko potentiaalinsa voimalla. Lapset tarvitsevat tukea kasvaakseen, perheet voimavaroja arkensa pyörittämiseen, työelämän on oltava reilu ja ikääntyneille on mahdollistettava hyvä ja turvallinen elämä. Kaikkein heikoimmista on pidettävä huolta.

Tämä maailma tarvitsee enemmän lempeyttä ja lämpöä, välittämistä ja kannustamista sekä yhdessä olemista ja toinen toisen tukemista. Tämä maailma tarvitsee myös yhteiskunnallisia rakenteita ja palveluita, jotka auttavat ihmistä elämään elämää, jossa saa olla oma paras versionsa. Tämä mahdollistaa sen, että ihminen taustastaan riippumatta voi löytää kestävän elämänpolun sen sijaan että joutuu kamppailemaan yksin vaikeuksiensa kanssa. Tämä on paitsi hyvän tekemistä muille, se on myös hyvän tekemistä itselle.

Sata vuotta ennen Goethea toinen ajattelija, John Donne kirjoitti kuuluisan runonsa siitä, miten yksikään ihminen ei ole saari. Me olemme kaikki tavalla tai toisella kiinnitettyjä muihin niin tekojemme kuin sanojemme kautta. Meidän tekomme palaavat meihin jokaiseen aina tavalla tai toisella. ”Ei siis pidä koskaan lähettää kysymään, kenelle kellot soivat, ne soivat aina sinulle”, Donne kirjoitti.

Politiikan parissa työskentelemäni vuodet ovat vain vahvistaneet yhteiskunnallista kutsumustani. Uskon yhteistyön ja yhdessä tekemisen voimaan. 

Päätöksenteon pitää elää ajassa ja kyetä vastaamaan muuttuvan maailman haasteisiin. Tämän ajan isoja kysymyksiä ovat laadun turvaaminen terveyspalveluihin, varhaiskasvatukseen, opetukseen, vanhuspalveluihin ja lastensuojeluun. Turvallinen ja viihtyisä ympäristö, lähiluonto ja harrastusmahdollisuudet kuuluvat kaikille. Nämä ovat mitä suuremmissa määrin kestävän yhteiskunnan edellytyksiä.

Sisäisen ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen on nyt entistäkin tärkeämpää. Sota Ukrainassa ja sen aiheuttama kriisi ei näytä laantumisen merkkejä. Tilanne vaatii vahvoja tekoja niin täällä Suomessa kuin kansainvälisillä areenoilla. Ei siis anneta eripuran rikkoa meitä. Ihmisoikeuksien puolustaminen kaikkialla ja kaikissa tilanteissa on yhteinen asia. Ja yhteiskuntana yhdessä me olemme vahvimmillamme.

Kansanedustaja Maria Guzenina